Päih­teiksi laske­taan ilman hoidol­lista tavoi­tetta käytetyt, psyyk­ki­siin toimin­toihin vaikut­tavat aineet eli alko­holi, impat­tavat aineet ja huumeet sekä päih­ty­mys­tar­koi­tuk­seen käytetyt lääk­keet. Lisäksi päih­de­ka­te­go­riaan laske­taan myös tupakka ja muut niko­tii­ni­tuot­teet. Päih­de­hait­tojen ehkäi­syssä kiin­ni­te­tään huomiota kaik­kiin edellä mainit­tuihin päihteisiin.

Toimin­nal­li­siin riip­pu­vuuk­siin kuuluu mm. raha­pe­laa­minen. Raha­pe­lejä ovat esimer­kiksi lotto, raapu­tusarvat, raha­pe­li­au­to­maatit, urhei­lu­ve­don­lyönti ja nettipokeri.

Riip­pu­vuuden muodos­tu­minen johonkin päih­dyt­tä­vään ainee­seen tai toimin­taan edel­lyttää sitä, että sen tuot­tama psyyk­kinen tai fyysinen tila on tavalla tai toisella tyydyt­tävä. Mitä nopeammin jokin aine tai toiminta tuottaa tällaisen vaiku­tuksen, sitä helpommin se synnyttää riip­pu­vuutta. Silti yksi­löl­li­sil­läkin teki­jöillä on osuutta asiaan. Riip­pu­vuu­delle altis­tavat perin­nöl­listen teki­jöiden ohella sosi­aa­lisen oppi­misen koke­mukset lapsuu­dessa ja nuoruu­dessa, mutta riip­pu­vuus voi syntyä myös myöhem­mällä iällä esimer­kiksi yksilön reak­tiona stres­siin tai erilai­siin elämänkriiseihin.

Tietoa päih­teistä: Mielen­ter­veys­talo itse­hoitohttps://www.mielenterveystalo.fi/fi/paihteet

Päih­de­linkin tieto­pankki
Pika­tieto

Tietoa riip­pu­vuuk­sista:

Päih­de­linkin tietoiskut
Riip­pu­vuus

---

Alko­holi

Alko­holi on Suomessa eniten käytetty päihde. Alko­holin käyttöä säädel­lään alko­ho­li­lailla. Alko­holi on täysi-ikäi­selle lail­linen päihde, mutta lailla halu­taan suojata alai­käisiä alko­holin haitoilta ja siksi hallus­sa­pito, myynti ja annis­kelu on kiel­letty alle 18-vuotiaalle.

Alko­holin runsas käyttö aiheuttaa vakavia tervey­son­gelmia ja sosi­aa­lisia hait­toja. Hait­toja syntyy yhtäältä lyhy­tai­kai­sesta liial­li­sesta käytöstä huma­la­tilan vuoksi, mikä näkyy esimer­kiksi tapa­tur­mina tai järjes­tys­häi­riöinä. Hait­toja syntyy myös pidem­piai­kai­sesta liial­li­sesta käytöstä, mikä aiheuttaa valtaosan alko­ho­lin­käytön aiheut­ta­mista vaka­vista terveys­hai­toista. Välil­li­sesti alko­holin haitat kohdis­tuvat mm. käyt­täjän lähei­siin, lähiym­pä­ris­töön tai yhteis­kun­taan. Esimer­kiksi vanhem­pien alko­ho­lin­käyttö vaikuttaa heidän lastensa tervey­teen ja hyvinvointiin.

Oman alko­ho­lin­käytön riskien arviointi

Omaa alko­ho­lin­käyttöä on hyvä tarkas­tella aika ajoin kuten muitakin elin­ta­poja. AUDIT-testillä voit testata onko alko­ho­lin­käy­tös­täsi aiheu­tu­massa riskejä. Alko­holin käytön riskit Alko­holin käytän riskit- AUDIT

Ikään­ty­neen elimis­tössä alko­holin hait­ta­vai­ku­tukset koros­tuvat, minkä vuoksi kohtuul­li­nenkin alko­holin käyttö voi aiheuttaa riskin. Yli 65-vuotiaille on kehi­tetty oma testi alko­ho­lin­käy­töstä. Yli 65- vuotiaan alkoholimittari

Tukea alko­holin käytön vähentämiseen

Alko­ho­lin­käytön itsea­puoh­jelma Alko­ho­lin­käytön omahoito-ohjelma Juomisen hallinnan opas löytyy Mielen­ter­veys­ta­losta .

---

Huumausai­neet

Suomessa kaikki huumausai­neet ovat lait­tomia. Kanna­bis­tuot­teita ovat mari­huana, hasis ja kanna­bi­söljy. Keskus­her­mostoa lamaavia aineita ovat muun muassa heroiini, morfiini, bupre­nor­fiini ja lakka sekä keskus­her­mostoa kiih­dyt­täviä aineita ovat esimer­kiksi amfe­ta­miini, kokaiini ja ekstaasi.

Huumausai­neista lisää tietoa tarjoaa esimer­kiksi Päih­de­linkin sivusto 

Kannabis

Kannabis on ylei­simmin käytetty laiton päihde Suomessa, ja siksi se on nostettu tässä tieto­pa­ke­tissa erik­seen esille.

Kannabis on päihde, jota valmis­te­taan eri hamp­pu­kas­vien lajik­keista. Kanna­bis­tuot­teita ovat mari­huana, hasis ja hasi­söljy. Kanna­biksen pääasial­linen vaikutus on keskus­her­moston toiminnan heik­ke­ne­minen, johon liittyy usein rentou­tu­minen ja mieli­hyvän tunne. Jotkut käyt­täjät kuitenkin ahdis­tuvat ja kokevat kanna­biksen vaiku­tuksen epämiel­lyt­tä­vänä. Kannabis heikentää ajan, paikan, nopeuden ja etäi­syyden arviointia ja aiheuttaa asso­si­aa­tioiden eli miel­leyh­ty­mien löyh­ty­mistä. Nämä yhdessä koor­di­naatio- ja reak­tio­kyvyn sekä muistin heik­ke­ne­misen kanssa lisäävät onnet­to­muus­riskiä, erityi­sesti liiken­teessä. Muita vaiku­tuksia ovat ääreis­ve­ren­kierron vilkas­tu­minen, sydämen tykytys, silmän valkuaisten punoitus, silmien, nielun ja suun kuivu­minen, huimaus, yskä ja ruoka­halun lisääntyminen.

Kannabis on Suomessa luoki­teltu huumausai­neeksi eli kanna­biksen käyttö, osto, myynti ja hallus­sa­pito on kiellettyä.

Tukea kanna­biksen käytön lopettamiseen

Kanna­biksen käytön lopet­ta­misen tueksi on kehi­tetty sähköinen kanna­bis­päi­vä­kirja, joka löytyy kannabis.eu ‑sivus­tolta.

---

Tupakka ja nikotiinituotteet

Tupakka on stimu­lant­teihin luoki­teltu päihde. Sitä valmis­te­taan kuivat­ta­malla tupak­ka­kas­vien lehtiä. Yleisin tupak­ka­tuote on tupakka, jota polte­taan savuk­keissa, sika­reissa, piipussa tai vesi­pii­pussa. Nuuska ja puru­tu­pakka kuuluvat savut­to­miin tupa­koihin. Tehdas­val­mis­teiset savuk­keet ovat Suomessa suosi­tuimpia tupakkatuotteita.

Tupak­ka­tuot­teet vahin­goit­tavat koko elimistöä. Vuosit­tain arviolta lähes 5 000 suoma­laista kuolee tupakan aiheut­ta­miin sairauk­siin. Joka kolmas syöpä­kuo­lema on tupakan aiheut­tama, ja joka viides sydän- ja veren­kier­toe­linten sairaus aiheutuu tupa­koin­nista. Keski­määrin tupa­kointi lyhentää elämää kahdeksan vuotta. Tupa­kointi on monien sairauk­sien riski­te­kijä ja pahentaa jo todet­tuja sairauksia. Vuodessa tupak­ka­sai­rauk­sien hoitoon käyte­tään vähin­tään yhden keskus­sai­raalan työpanos.

Nuuska

Nuuska on suussa käytet­tävä, tupak­ka­jau­heesta tehty kostea möykky tai nenään vedet­tävä kuiva tupak­ka­jauhe. Nuuska on vahvaa niko­tii­ni­riip­pu­vuutta aiheut­tava tupak­ka­tuote, sillä nuuska voi sisältää tupak­kaan verraten monin­ker­taisen määrän niko­tiinia. Suomessa käyte­tyin nuus­ka­tuote on pussi­nuuska. Suosiota ovat kasvat­ta­neet myös niko­tii­ni­nuuskat, jotka eivät sisällä tupakkaa.

Nuuskan myynti on kiel­letty Ruotsia lukuun otta­matta kaikissa Euroopan unionin jäsen­maissa. Tupak­ka­lain mukaan yksi­tyis­hen­kilö voi tuoda vuoro­kau­dessa maahan omaa henki­lö­koh­taista käyt­töään varten enin­tään 1 000 grammaa savut­tomia tupak­ka­tuot­teita. Alle 18-vuotias ei saa tuoda maahan tupak­ka­tuot­teita tai niko­tii­ni­nes­teitä. Nuuskaa ei saa tuoda toisen henkilön käyt­töön riip­pu­matta siitä, maksaako tämä nuus­kasta vai ei.

Tietoa nuus­kasta:

THL Nuuska

Ehkäi­sevä päih­detyö EHYT ry 

Lopet­ta­minen kannattaa aina

Pitkään jatkunut tupa­kointi lyhentää elinikää jopa kymme­nellä vuodella. Lopet­ta­malla tupa­koinnin monen vakavan, pitkä­ai­kaista hoitoa vaativan tai ennen­ai­kai­seen kuole­maan johtavan sairauden riski pienenee. Mitä aiemmin tupa­koinnin lopettaa, sitä enemmän terveys­hyö­tyjä saavuttaa. Tupa­koinnin lopet­ta­minen parantaa kuitenkin terveyttä ja hyvin­vointia kaiken ikäisenä.

Tukea niko­tii­ni­tuot­teiden käytön lopettamiseen

Savuton kunta ‑ohjelman tupa­koinnin lopet­ta­misen tueksi tarjoama 28 päivää ilman ‑palvelu toimii sekä verkossa että live­ryh­minä. Tiedot verkko- sekä live­ryh­mistä löydät täältä: 28päivääilman 

Henki­lö­koh­taista tukea saat myös tervey­den­huollon ammattilaisilta. 

Tarvit­seeko lähei­sesi tukea tupa­koinnin lopettamiseen ?

Tupak­ka­tuot­teiden käytön lopet­ta­minen voi olla vaikeata vahvan riip­pu­vuuden vuoksi. Tupa­koit­sijat kertovat, että perhe ja ystävät ovat tärkein tuki ja moti­vaatio lopet­ta­mi­seen. Alla olevasta linkistä saat vink­kejä, kuinka kuinka voit auttaa läheis­täsi lopet­ta­maan tupak­ka­tuot­teiden käytön.

Filha — haluatko auttaa läheis­täsi lopet­ta­maan tupakoinnin?

---

Raha­pe­laa­minen

Raha­pe­laa­mi­sella tarkoi­te­taan kaikkia pelaa­misen muotoja, joissa voitto tai tappio on rahaa tai rahan arvoista. Raha­pe­lien pelaa­minen voi pahim­mil­laan johtaa ongel­mal­li­seen pelaa­mi­seen tai jopa raha­pe­li­riip­pu­vuu­teen, jolloin pelaa­minen aiheuttaa usein vakavia talou­del­lisia, psyyk­kisiä, sosi­aa­lisia ja fyysisiä haasteita.

Riski­pe­laajia suoma­lai­sista on noin 15 %. Riski­pe­laaja pelaa usein ja yleensä monia erilaisia raha­pe­lejä. Lisäksi hän käyttää enemmän aikaa ja rahaa pelaa­mi­seen. Riski­pe­laa­mi­sesta on lyhyt matka ongel­mal­li­seen pelaa­mi­seen. Ongel­mal­li­sesti pelaavia on reilu kolme prosenttia väes­töstä. Pelaa­minen vaikuttaa jo haital­li­sesti elämän eri osa-alueille, kuten tekoihin, tuntei­siin, tervey­teen ja talou­teen. Haital­liset vaiku­tukset alkavat näkyä pelaajan arjessa ja voivat ulottua myös läheisiin.

Tietoa raha­pe­laa­misen riskeistä ja pelaa­misen hallin­nasta löydät

• Mielen­ter­veys­ta­losta 
• Peluu­rista
• Peli­tuen sivuilta 

Tukea raha­pe­laa­misen hallintaan

Tarjoamme tietoa ja tukea päih­teistä ja riip­pu­vuuk­sista. Palve­lumme on tarkoi­tettu päih­teiden käyt­tä­jille, pelaa­jille ja heidän lähei­sille. Tarjoamme palve­luja päivys­tyk­sel­li­sestä (24/7) toimin­nasta kiireet­tö­miin päih­dekli­nikan vastaan­ot­toihin, katkaisu- ja vieroi­tus­hoitoa ja laitos­kun­tou­tusta sekä opioi­di­kor­vaus­hoitoa, terveys­neu­vontaa ja neulanvaihtoa.

Hyvin­voin­tia­lueen Ekhvan Päih­de­pal­velut

Ehkäi­sevä päihdetyö

Pakka-toimin­ta­malli on paikal­listen alkoholi‑, tupakka- ja raha­pe­li­hait­tojen ehkäi­syyn kehi­tetty mene­telmä. Pakkaa toteu­te­taan paik­ka­kun­nalla tai alueella koko yhteisön voimin. Pakka-mallin mukai­sella työllä voidaan tutki­musten mukaan:

• parantaa ikära­ja­val­vontaa myyntipaikoissa 
• vähentää alai­käisten alko­holin ja niko­tii­ni­tuot­teiden saatavuutta
• tukea alai­käisten rait­tiutta ja vaikuttaa asuk­kaiden asen­tei­siin alai­käisten juomisesta
• tiukentaa päih­ty­neille annis­kelua ravintoloissa 

Pakka — päihdetilannekysely

Etelä-Karjalan hyvin­voin­tia­lueen hyvin­voinnin ja terveyden edis­tä­misen yksikkö toteutti Pakka-tarjon­ta­työ­ryhmän toimeksi anta­mana päih­de­ti­lan­ne­ky­selyn Etelä-Karja­lassa helmi­kuussa. Aiemmin vastaavat kyselyt on toteu­tettu vuosina 2018 ja 2021. Kysely on osa alueella tehtävää Pakka-toimin­ta­mallia, jota toteu­te­taan yhdessä kuntien sekä viran­omais­työ­ryhmän kanssa. Kyse­lyllä selvi­te­tään etelä­kar­ja­laisten näke­myksiä päih­tei­siin, tupak­kaan ja raha­pe­leihin sekä mieli­pi­teitä päih­de­hait­tojen vähen­tä­misen keinoista. Kyselyn tuloksia käyte­tään ehkäi­sevän päih­de­työn sekä Pakka-toimin­ta­mallin kehit­tä­mi­seen Etelä-Karjalassa.