Miksi koro­na­vi­rus­ro­kote kannattaa ottaa?

Koro­na­vi­rus­ro­kote antaa suojaa SARS-CoV2 ‑viruksen aiheut­tamaa COVID-19 ‑tautia vastaan. Tauti aiheuttaa äkil­lisen hengi­tys­tiein­fek­tion, jonka voimak­kuus voi vaih­della oireet­to­masta erit­täin vaka­vaan.

Vielä ei tiedetä, kuinka hyvin koro­na­ro­kot­teet ehkäi­sevät viruksen tart­tu­mista ihmi­sestä toiseen. Virus­tau­tien kohdalla oireeton kantaja kuitenkin levittää virusta yleensä vähemmän kuin oireinen. Koro­na­ro­kot­teet tarjoavat suojaa koro­na­vi­rus­tau­dilta ja sen oireilta ja siksi rokot­tau­tu­malla jokainen voi suojata paitsi itseään, toden­nä­köi­sesti myös muita.

Yhdessä muiden torjun­ta­toi­mien kanssa roko­tusten odote­taan auttavan merkit­tä­västi niin paikal­listen epide­mioiden kuin koko maail­man­laa­juisen pande­miankin torju­mi­sessa. Jokai­sella päätök­sellä ottaa rokote on merki­tystä.

Lisä­tie­toja: THL / Oma koro­na­ro­kotus: miten, miksi ja milloin?​

Mitä oireita roko­tuksen jälkeen voi tulla?

Tavan­omai­simmin roko­tuksen jälkeen ilmenee paikal­lisia oireita pistos­koh­dassa, kuten kipua, punoi­tusta, kuumo­tusta ja turvo­tusta. Hyvin taval­lisia ovat myös ohime­nevät ylei­soi­reet, kuten kuume­reak­tiot, lihas­särky, pään­särky, väsymys, ärty­nei­syys, huono­voin­ti­suus ja vilun­vä­ris­tykset. Koro­na­vi­rus­ro­kot­teet aiheut­tavat hait­ta­vai­ku­tuksia enemmän kuin mitä influens­sa­ro­ko­tukset ovat aiheuttaneet.

Odotet­ta­vissa olevat oireet, kuten paikal­lis­reak­tiot, ovat taval­li­sempia toisen mRNA-roko­tean­noksen jälkeen. Adeno­vi­rus­vek­to­ri­ro­kot­teilla paikallis- ja ylei­soi­reita tulee enemmän ensim­mäisen annoksen jälkee​n kuin toisen annoksen jälkeen. ​Paikallis- ja ylei­soi­reet alkavat y​leensä parin vuoro­kauden sisällä rokot­ta­mi­sesta. Ne menevät ohi muuta­missa tunneissa tai vuoro­kausissa. Niitä voi hoitaa kuume- ja kipu­lääk­keellä, kuten ibupro­fee­nilla, naprok­see­nilla tai para­se­ta­mo­lilla. Paikallis- ja ylei­soi­reet eivät estä jatkorokotuksia.

- Rokot­teen saavat henkilöt ovat hyvin etuoi­keu­tet­tuja. Itse pidän ohime­neviä hait­ta­vai­ku­tuksia pienenä hintana siitä immu­ni­tee­tista, jonka rokot­teesta saa. Hait­ta­vai­ku­tukset kärsi­mällä vähentää omaa riskiään sairastua koro­na­vi­ruksen vaka­vaan tauti­muo­toon, muis­tuttaa Eksoten infek­tio­y­li­lää­käri Pekka Suoma­lainen.​​​

Kaikki rokot­teet voivat aiheuttaa myös harvi­naisia vakavia aller­gisia reak­tioita. Ensim­mäi­senä käyt­töön otet­tujen mRNA-rokot­teiden on rapor­toitu aiheut­ta­neen tällaisia reak­tioita noin yhdelle 100 000:sta roko­te­tusta. Tämä on jonkin verran enemmän kuin roko­tuk­sissa keski­määrin. Adeno­vi­rus­vek­to­ri­ro­kot­teen aiheut­tamat vakavat aller­giset haitat ovat samaa luokkaa kuin muilla rokot­teilla. Tällä hetkellä kymmenet miljoonat ihmiset länsi­maissa ovat saaneet mRNA-rokotteen.

Yleensä valtaosa rokot­teiden hait­ta­reak­tioista tulee ilmi kuuden viikon sisällä rokottamisesta.

Lähde ja lisä­tietoa:
THL / Koro­na­ro­kot­teiden turval­li­suus ja ​mahdol­liset haitat​
FIMEA / Koro­na­ro­kot­teiden haittavaikutusilmoitukset

​Aiheu­tuuko koro­na­ro­kot­teesta haittavaikutuksia?

Kaikilla rokot­teilla voi olla hait­ta­vai­ku­tuksia. Useimmat rokot­teiden hait­ta­vai­ku­tukset ovat lieviä ja ohime­neviä, kuten punoi­tusta pisto­koh­dassa, kuumeilua tai lihas- ja pään­särkyä. Rokote on erit­täin tärkeä osa koro­na­vi­ruse­pi­de­mian selät­tä­mi­sessä, ja se osal­taan mahdol­listaa paluun normaa­liin. Pide­tään huolta itses­tämme ja toisistamme!

Tutki­muksia eri roko­te­val­mis­teiden anta­mi­sesta ensim­mäi­sellä ja toisella roko­tus­ker­ralla tehdään Euroo­passa parhail­laan. Niiden tuloksia odote­taan saata­viksi kesällä. Britan­niassa tehtä­vistä tutki­muk­sista on ilmennyt, että taval­liset ja ohime­nevät haitat, kuten kuume, lihas­särky ja väsymys, ovat kahta eri roko­te­val­mis­tetta saaneilla jonkin verran ylei­sempiä kuin samalla rokot­teella roko­te­tuilla. 

Näissä tutki­muk­sissa ei ole tullut esiin vakavia turval­li­suus­huolia kahden roko­te­val­mis­teen käytöstä. Myös­kään kokemus ja aiempi tieto rokot­teiden toimin­nasta eivät anna aihetta huoleen rokot­teiden turval­li­suu­desta tai tehosta. 

Sivun linkistä löydät ohjeen kuinka teet Fimeaan hait­ta­vai­kus­tusil­moi­tuksen sähköi­sesti tai tulos­tet­ta­valla PDF-lomakkeella.

Lisä­tie­toja: THL / Koro­na­ro­kot­teiden turval­li­suus ja mahdol­liset haitat

Kuinka paljon hait­ta­vai­ku­tusil­moi­tuksia COVID-19-rokot­teista on tullut Suomessa?

Fimea julkaisee verk­ko­si­vuil­laan tietoja COVID-19-rokot­teiden hait­ta­vai­ku­tusil­moi­tuk­sista. Laajempi raportti hait­ta­vai­ku­tusil­moi­tuk­sista julkais­taan keskiviikkoisin.

Sivun linkistä löydät ohjeen kuinka teet Fimeaan hait­ta­vai­kus­tusil­moi­tuksen sähköi­sesti tai tulos­tet­ta­valla PDF-lomak­keella.

Lisä­tie­toja: Fimea / Usein kysytyt kysymykset 

Tilas­toi­daanko koro­na­ro­kot­teen hait­ta­vai­ku­tusten ​vuoksi sairaa­la­hoitoa tarvin­neiden määrää?

Fimea kerää tiedot hait­ta­vai­ku­tuk­sista ja kooste löytyy Fimean sivuilta: https://www.fimea.fi/tietoa_fimeasta/koronavirus-covid-19-/koronarokotteiden-haittavaikutusilmoitukset/kooste-koronarokotteiden-haittavaikutusilmoituksista​

Hait­ta­vai­kutus tulee arvioida vaka­vaksi, jos se on: johtanut kuole­maan, hengen­vaa­raan, sairaa­la­hoi­toon tai sen piden­ty­mi­seen, aiheut­tanut pysyvän vamman, toimin­ta­kyvyn laskun tai synnyn­näisen epämuodostuman. 

Tällä hetkellä (18.8.2021) noin 64 %:ssa käsi­tel­lyistä ilmoi­tuk­sista haitat on arvioitu vaka­viksi. Ylei­simmin ilmoi­tet­tuja hait­toja vaka­viksi luokit­te­luissa ilmoi­tuk­sissa olivat kuume, pään­särky ja väsymys. Vaka­vana ilmoi­tet­tujen hait­tojen jakauma on kaiken kaik­kiaan saman­suun­tainen kuin kaik­kien ilmoi­tet­tujen hait­tojen jakauma.

Hait­ta­vai­ku­tusil­moi­tukset kuvas­tavat ilmoit­tajan havain­toja ja näke­myksiä, eivätkä tarkoita sitä, että rokot­teen ja havait­tujen vaiku­tusten välinen mahdol­linen yhteys olisi vahvis­tettu. Ilmoi­tuksen tehnyt henkilö määrit­telee itse, onko kyse vaka­vasta vai ei-vaka­vasta haitasta. Viran­omaiset eivät muuta ilmoit­tajan tekemää luoki­tusta jälkeenpäin.

Lisä­tie­toja: THL / Viisi kysy­mystä ja vastausta nuorten koronarokotuksista

Esimer­kiksi Pfizerin rokot­teen hait­ta­vai­ku­tusil­moi­tukset ovat nähtä­villä Fimean sivuilla. Luvut kannattaa suhteuttaa THL:n roko­tus­da­taan, vaik­ka­kaan se ei erot­tele eri roko­te­val­mis­teita. 18.8.2021 Annet­tuja koro­na­ro­ko­tean­noksia yhteensä: Ensim­mäinen annos 3859628, toinen annos 2387605

Comir­naty (Pfizer) rokot­teesta tehdyt hait­ta­vai­ku­tusil­moi­tukset löytyvät osoit­teesta https://www.fimea.fi/tietoa_fimeasta/koronavirus-covid-19-/koronarokotteiden-haittavaikutusilmoitukset/comirnaty-pfizer-biontech-​
 
Muiden roko­te­val­mis­teiden linkit löytyvät yllä­olevaa linkkiä klik­kaa­malla, Fimean sivun vasemman reunan valikosta. 

Koro­na­ro­ko­tusten edis­ty­mistä ja annet­tujen roko­tean­nosten määrää voi seurata THL:n COVID-19-roko­tusten edistyminen​ ‑sivulta.​

Kaikilla rokot­teilla, kuten muil­lakin lääk­keillä, voi olla hait­ta­vai­ku­tuksia. Useimmat rokot­teiden hait­ta­vai­ku­tukset ovat lieviä ja ohime­neviä. Tavan­omai­simmin roko­tuksen jälkeen ilmenee paikal­lisia oireita pistos­koh­dassa, kuten kipua, punoi­tusta, kuumo­tusta ja turvotusta.

Kaikki rokot­teet voivat aiheuttaa myös harvi­naisia vakavia aller­gisia reak­tioita. Ensim­mäi­senä käyt­töön otet­tujen mRNA-rokot­teiden on rapor­toitu aiheut­ta­neen tällaisia reak­tioita noin yhdelle 100 000 rokotetusta.

Miksi koro­na­ro­ko­tusta suosi­tel­laan myös lapsille ja nuorille?

Koro­na­ro­ko­tusta suosi­tel­laan  5 — 11 vuotta täyt­tä­neille riski­ryh­mään kuulu­ville ja niille kenen lähi­pii­rissä on voimak­kaasti immuu­ni­puut­teisia ja tarjo­taan kaikille 5 — 11 vuotta täyt­tä­neille. Roko­tusta suosi­tel­laan 12 vuotta täyt­tä­neille nuorille, sillä rokot­ta­malla voidaan suojata nuoria ja samalla heidän lähi­pii­riään erityi­sesti vaka­valta koro­na­vi­rus­tau­dilta. Koska roko­tukset estävät suuren osan tartun­noista, ne vähen­tävät myös lapsiin ja nuoriin kohdis­tu­vien rajoi­tus­toi­mien tarvetta.

Vaikka lasten sairaa­la­hoitoa vaati­vien tauti­ta­pausten määrä on pieni, pande­mian vuoksi asetetut rajoi­tukset kohtaa­mi­sille, harras­tuk­sille ja koulun­käyn­nille vaikut­tavat lasten ja nuorten elämään voimakkaasti.

Myös lapset ja nuoret voivat kärsiä pitkä­kes­toi­sesta koro­na­vi­rus­tau­dista, jossa oireet pitkit­tyvät. Tästä on kuitenkin vielä vähän tutki­mus­tietoa. Lasten ja nuorten koro­na­tau­tiin on lisäksi kuvattu liit­tyvän harvi­nai­sena jälki­tau­tina vakavaa yleis­ty­nyttä tulehdusreaktiota.

Valtio­neu­vosto muutti koro­na­ro­ko­tuksia koskevaa asetusta 5.8. siten, että roko­tuksen voivat saada vastedes kaikki 12 vuotta täyt­tä­neet ja sitä vanhemmat. Asetus astui voimaan 9.8.

Lue lisää: THL / Usein kysyttyä lasten ja nuorten koronarokotuksista

Voiko rokot­teen ottaa, jos on raskaana tai suun­nit­telee raskautta?

Raskaana oleva voi ottaa koro­na­ro­kot­teen missä tahansa raskauden vaiheessa. Ensim­mäisen, toisen ja kolmannen roko­tean­noksen voi ottaa raskauden aikana normaa­listi. Raskauden yrit­tä­mistä tai hedel­mäl­li­syys­hoi­toja ei myös­kään tarvitse siirtää koro­na­ro­ko­tuksen vuoksi.

Koro­na­vi­ruksen delta­va­riantin leviä­misen myötä raskaana olevan riski saada koro­nain­fektio on kasvanut keväästä Suomessa. THL suosit­telee sen vuoksi koro­na­ro­ko­tetta kaikille raskaana oleville.

Koro­na­ro­kotus suojaa raskaana olevaa naista koro­na­vi­rusin­fek­tiolta. Rokot­teen antama suoja kahden annoksen jälkeen on vakavaa tautia vastaan erin­omainen ja oireista tautia vastaan myös hyvä.

Koro­na­ro­ko­tuksen aikaan­saamia vasta-aineita on todettu siir­tyvän äidiltä sikiölle, jolloin ne voivat suojata myös vasta­syn­ty­nyttä lasta. Roko­tettu äiti ei synny­tyksen jälkeen tartuta koro­na­vi­rusta vasta­syn­ty­neelle yhtä herkästi kuin rokottamaton.

Raskaus lisää riskiä sairastua vaka­vaan koro­na­vi­rusin­fek­tioon. Jos raskaana oleva saa koro­na­tar­tunnan, tauti voi kasvattaa ennen­ai­kaisen synny­tyksen todennäköisyyttä.

Roko­tuksen otta­minen voi olla tarpeen erityi­sesti, jos raskaana olevalla on perus­tau­tinsa vuoksi suuren­tunut riski sairastua vaka­vaan koro­na­vi­rus­tau­tiin tai jos raskaana olevalla on suuren­tunut riski altistua koro­na­vi­ruk­selle esimer­kiksi työssään.

Raskaana olevien koro­na­ro­kot­ta­mi­sesta on tällä hetkellä vielä rajoi­te­tusti tutki­mus­tietoa, mutta käyt­tö­ko­kemus, eläin­ko­keet ja alus­tava tutki­mus­tieto eivät anna viit­teitä erityi­sesti raskaana olevia koske­vista turval­li­suus­huo­lista. Maail­malla raskaana olevia on roko­tettu jo paljon. 

Raskaana oleva voi ottaa koro­na­ro­ko­tuksen omalla roko­tus­vuo­rol­laan roko­tus­jär­jes­tyksen mukaisesti. 

Lisä­tie­toja: THL/ Sopi­vatko koro­na­ro­kot­teet kaikille?

Voiko rokot­teen ottaa, jos imettää?

Koro­na­ro­ko­tuksen voi ottaa myös imetyksen aikana. mRNA-rokot­teen sisäl­tämä lähetti-RNA tuhoutuu ihmisen elimis­tössä noin vuoro­kauden kuluessa, ja imet­tä­villä naisilla tehdyn tutki­muksen mukaan sitä ei kulkeudu äidinmaitoon.

Roko­tuksen seurauk­sena äidin elimis­tössä muodostuu vasta-aineita. Nämä vasta-aineet siir­tyvät äidin­mai­toon ja voivat suojata myös vauvaa. Roko­tettu imet­tävä äiti ei myös­kään tartuta koro­na­vi­rusta vauval­leen yhtä herkästi kuin rokottamaton.

Lisä­tie­toja: THL/ Sopi­vatko koro­na­ro­kot­teet kaikille?

Voiko rokot­teen ottaa, mikäli siite­pö­ly­al­lergia vaivaa?

Siite­pö­ly­al­lergia ei estä koro­na­ro­kot­teen otta­mista, eikä aller­gia­oi­reiden vuoksi roko­tusta tarvitse siirtää. On hyvä kuitenkin muistaa, että roko­tuk­seen ei voi tulla, jos on koro­na­vi­rusin­fek­tioon viit­taavia oireita. Koro­na­tes­tiin tulee aller­gik­ko­jenkin hakeutua mata­lalla kynnyk­sellä. Mikäli oireet ovat uusia tai epätyy­pil­lisiä ja sopivat infek­tioon, tulee välit­tö­mästi jäädä kotiin ja hakeutua koro­na­tes­tiin. Koro­na­vi­rus­tautia voi sairastaa myös oireet­to­mana tai hyvin lieväoireisena.

Aller­gia­lää­kitys ei estä koro­na­ro­ko­tuksen ottamista.

Voiko koro­na­ro­kot­teen ottaa samaan aikaan muiden rokot­teiden kanssa?

Koro­na­ro­kot­teen 7 — 14 vuoro­kauden varoaika muihin rokot­tei­siin on pois­tunut. Kaikkia Suomessa käytet­täviä koro­na­ro­kot­teita voi ottaa samaan aikaan muiden rokot­teiden kanssa normaa­lien roko­tus­oh­jeiden mukai­sesti. Esimer­kiksi TBE-rokot­teen, eli punk­ki­ro­kot­teen, tai jäyk­kä­kou­ris­tus­ro­kot­teen voi ottaa ilman varoaikaa koronarokotteeseen.

Olen lomalla Etelä-Karja­lassa, voinko saada roko­tuk­seni Ekso­telta? Entä jos asun kesän Etelä-Karjalassa?

Roko­tamme myös muita kuin Eksoten väestöä vapaiden roko­tusai­kojen puit­teissa. Eksoten ulko­puo­li­silla tulee olla luotuna väliai­kainen henki­lö­tunnus lähim­mällä hyvin­voin­tia­se­malla, jotta ajan­va­raus ja rokot­ta­minen onnistuu. 

Lisä­tie­toja: THL / Oma koro­na­ro­kotus: miten, miksi ja milloin?
THL / Annos­vä­leihin joustoa – rokot­teet tulisi ottaa omassa kotikunnassa

Milloin koro­na­ro­kot­teen valin­nan­va­paus mahdol­listuu yli 65-vuotiaille Eksoten alueella?

Terveyden ja hyvin­voinnin laitoksen (THL) 21.4. tehdyn linjauksen mukaan jatkossa 65-vuotta täyt­tä­neille ja sitä vanhem­mille voidaan antaa myös mRNA-rokot­teita (Pfizer­Bion­tech ja Moderna), jos roko­tet­tava niin toivoo. THL:n tiedote aiheesta löytyy täältä. 

Kuinka monta roko­tusan­nosta tarvitsen?

Perus­ro­ko­tus­sar­jaan kuuluu kaikissa nyt käytössä olevissa koro­na­vi­rus­ro­kot­teissa kaksi roko­tusta. Jälkim­mäinen rokotus anne­taan 6 — 12 viikon kuluttua ensim­mäi­sestä roko­tuk­sesta. Jos tehos­te­ro­ko­teen anta­minen viivästyy jostain syystä, tulee toinen annos antaa mahdol­li­simman pian.

Kolmas roko­teannos 18 vuotta täyt­tä­neille ja sitä vanhem­mille alle 6 viikon roko­tus­vä­lillä alku­vuo­desta roko­te­tuille jos roko­tuk­sesta on aikaa vähin­tään 6kk (26 viikkoa). 60 vuotta täyt­tä­neille ja sitä vanhem­mille sekä lääke­tie­teel­li­seen riski­ryh­mään 1 — 2 kuulu­ville kun toisesta roko­tuk­sesta on kulunut 3 — 4 kk. 18 — 59 vuotiaat kun toisesta roko­tuksta on kulunut 4 — 6 kk.

Kolmas roko­teannos voimak­kaasti immuu­ni­puut­tei­sille 12 vuotta täyt­tä­neille ja sitä vanhem­mille, kun toisesta roko­tuk­sesta on aikaa vähin­tään 2 kk (60 päivää).

Neljäs roko­teannos voimak­kaasti immuu­ni­puut­tei­sille 12 vuotta täyt­tä­neille ja sitä vanhem­mille, kun kolman­nesta roko­tuk­sesta on kulunut 3 — 4 kuukautta.

Voimak­kaasti immuu­ni­puut­tei­seksi katso­taan seuraavat ryhmät THL voimak­kaasti immuu­ni­puut­teiset 

Lisä­tie­toja: THL / ​THL on antanut linjaukset koro­na­ro­kot­teiden annos­vä­leistä ja mRNA- ja adeno­vi­rus­vek­to­ri­ro­kot­teiden käytöstä eri ikäryh­millä ​(18.5.2021)

Olen saanut koro­na­ro­kot­teen ulko­mailla, kuinka toimin?

Mikäli olet saanut koro­na­ro­kot­teen ulko­mailla, on tärkeää tietää minkä rokot­teen olet saanut. Roko­tusa­jan­va­rauksen voit tehdä soit­ta­malla Eksoten koro­na­ro­kotus ajan­va­raus­nu­me­roon puh: 05 352 2355 (arkisin klo 9 — 16) ja kertoa aikaa vara­tessa milloin ja minkä rokot­teen olet saanut. Näin varmis­te­taan tarvit­setko 2‑rokotteen tai tehos­teen. Ota roko­tuk­sesta saamasi doku­mentti mukaan roko­tus­pai­kalle todis­taak­sesi saadut rokot­teet. Tämä mahdol­listaa roko­tus­tie­tojen siir­ty­misen roko­tus­re­kis­te­riin ja roko­tus­to­dis­tusta et voi kuiten­kaan saada tässä tapauk­sessa Omakan­nasta. Jos olet saanut täyden roko­tus­sarjan ulko­mailla, niin saat roko­tus­to­dis­tuksen sieltä missä olet roko­tettu. Jos olet saanut ulko­mailla täyden roko­tus­sarjan tai viimei­simmän roko­tuksen ja haluat että roko­tuk­sesi kirjautuu Omakan­taan. Katso lisää Eksoten sivuilta Koro­na­to­distus

Milloin saa koronarokotuksia?

Roko­tamme ajan­va­rauk­sella kaikki Ekso­telle saapu­neet rokot­teet viiveettä kansal­li­sesti annetun roko­tus­jär­jes­tyksen mukai­sesti. Linjaukset roko­tus­jär­jes­tyk­sestä tekee kansal­linen roko­tus­asian­tun­ti­ja­ryhmä KRAR. 

Lisä­tie­toja: THL / Roko­tus­jär­jestys ja COVID-19 ‑taudin riskiryhmät

Miten roko­tus­jär­jestys on perusteltu?

Jotta roko­tukset eteni­sivät mahdol­li­simman nopeasti ja jous­ta­vasti, peräk­käisiä ryhmiä roko­te­taan limit­täin. Seuraavan ryhmän roko­tukset voidaan siis aloittaa, kun edel­lisen roko­tukset ovat vielä käyn­nissä.

Ikä on kaik­kein merkit­tävin vakavan koro­na­taudin riski­te­kijä.​

Siihen, milloin roko­tusta tarjo­taan millekin ryhmälle, vaikut­tavat rokot­teiden saata­vuuden lisäksi myös rokot­teen suoja­teho ja turval­li­suus eri kohde­ryh­mille sekä myyn­ti­luvan ehdot muun muassa siitä, minkä ikäi­sille roko­tetta voi antaa.

Koro­na­ro­kot­teita tarjo­taan eri ryhmiin kuulu­ville roko­tus­jär­jes­tyksen mukai­sesti. Kun tietyn ryhmän roko­tukset on aloi­tettu, ne jatkuvat niin pitkään kuin roko­tuk­sille on tarvetta. Roko­tuksen voi siksi saada vielä pitkään sen jälkeen, kun ensim­mäinen mahdol­li­suus roko­tuksen otta­mi­seen on tullut.

Oma roko­tus­vuoro ei voi mennä ohi.

Lisä­tie­toja: THL / Koro­na­vi­rus­ro­kot­teet eli COVID-19 ‑rokot­teet – ohjeita ammat­ti­lai­sillesekä THL / Oma koro­na­ro­kotus: miten, miksi ja milloin?​ sekä THL / Rokotusjärjest​ys ja COVID-19 ‑taudin riskiryhmät 

Koro­na­ro­ko­tuksen voi saada Ekso­tessa myös ulko­maa­lainen, pape­riton — roko­tusta ei saa lyhyen oles­kelun perusteella

Ekso­tessa voi saada koro­na­ro­kot­teen, vaikka ei asuisi pysy­västi Eksoten alueella tai koti­kuntaa ei ole ollen­kaan Suomessa. Ekso­tessa oles­kelun täytyy kuitenkin olla pysy­vämpää kuin lyhyt vierailu.

Tällaisia koti­kun­nat­tomia ihmisiä voivat olla esimer­kiksi Euroopan unionin ulko­puo­lelta tulleet opis­ke­lijat, lähe­tetyt työn­te­kijät ja diplo­maatit, aikuiset turva­pai­kan­ha­kijat sekä pape­rit­tomat henkilöt. Myös­kään ulko­suo­ma­lai­silla eli ulko­mailla asuvilla Suomen kansa­lai­silla ei vält­tä­mättä ole koti­kuntaa Suomessa. 

Rokot­teita ei kuiten­kaan suosi­tella annet­ta­viksi matkai­li­joille ja muille ihmi­sille, jotka vierai­levat Suomessa lyhy­tai­kai­sesti.　Roko­tusta ei　anneta esimer­kiksi　koti­kun­nat­to­mille henki­löille, jotka oles­ke­levat Suomessa lyhyen työmatkan vuoksi tai jotka vierai­levat loma-asun­nol­laan.　Roko­tuksen suhteen tehdään tapaus­koh­tainen arvio, voidaanko koro­na­ro­kote antaa.　Arviota tehdessä　huomioi­daan　muun muassa oles­kelun kesto ja se, onko roko­tet­tava Suomessa niin pitkään, että hänellä olisi mahdol­li­suus saada molemmat koro­na­ro­ko­tus­oh­jelman mukaiset rokoteannokset.

Eksoten asiointipalve​​luun, ajanvaraukseen​ sekä roko­tusoi­keuk­siin liit­tyvät kysymykset:

Mistä näen onko roko­tusai­koja vapaana? Tarvit­seeko minun kirjautua asian vuoksi Eksoten asiointipalveluun?

Voit katsoa Milloin on seuraava vapaa rokotusaika​ ‑sivulta onko aikoja tällä hetkellä vapaana. Sinun ei tarvitse kirjautua asioin­ti­pal­ve­luun tämän vuoksi. Taulu­kossa näkyy paik­ka­kun­nit­tain seuraavat vapaat ajat tai tieto, ellei roko­tusai­koja ole juuri nyt vapaana.

Jos taulu­kossa ​ei ole näky­villä varat­tavia aikoja, roko­tusai­koja ei ole vapaana. Myös­kään puhe­lin­pal­ve­lusta ei tällöin voi varata aikaa. Yritäthän myöhemmin uudel­leen, uusia roko­tusai­koja avataan rokot­teiden saa​tavuuden mukaisesti.  

Asioin­ti­pal­velun etusi­vulla näkyy ajan­va­rausil­moitus. Voinko varata ajan koronarokotukseen?

Asioin­ti­pal­velun etusi­vulla oleva koro­na­ro­ko­tusten ajan­va­rausil­moitus näkyy kaikille asioin­ti­pal­velun käyt­tä­jille. Ilmoi­tuksen lisä­tie­doissa on kirjat­tuna koro­na­ro­ko­tuk­seen kysei­sellä hetkellä oikeu­tet­tujen henki­löiden määrit­tely. Asiak­kaan omalla vastuulla on tarkastaa, onko hän oikeu­tettu rokotukseen.

Jos asiakas on saanut ajan­va­raus­oh­jeet koro­na­ro­ko­tuk­seen teks­ti­vies­tillä, hänen ei tule varata aikaa Ekso­telta. Asiakas ohja­taan toimi­maan teks­ti­vies­tissä annet­tujen ohjeiden mukaisesti. 

Tunnis­taako Eksot​​en asioin­ti­pal­velu sen, olenko oikeu­tettu rokotukseen?

Eksoten asioin­ti­pal­ve­lussa on tehty rajaus asiak­kaan iän mukai­sesti, mutta oman roko­tusoi­keuden arvioi­minen diag­noosin perus­teella on asiak­kaan omalla vastuulla. Roko­tusa­jan­va­raus näkyy asioin­ti­pal­ve­lus­samme kaikille ikäryh­miin kuulu­ville henki­löille, mutta on käyt­täjän omalla vastuulla tarkastaa oma oikeu­tensa roko­tuk­seen.

Pyydämme, että asiak­kaat noudat­tavat roko­tus­jär­jes­tystä, kun varaavat itse aikaa sähköi­sestä järjes­tel­mästä. Mahdol­listen väärin­käy­tösten vuoksi järjes­te­lyjä voidaan tarvit­taessa joutua muuttamaan.

​Riski­ryh­mien määri­telmät voi tarkastaa THL:n verkkosivuilta

​Tarkastetaan​​ko roko­tusoi­keutta Eksoten rokotuspisteillä?

​Jos roko­tet­tava henkilö on saanut Ekso­telta kutsun roko­tuk­siin, emme tarkasta roko­tusoi­keutta, vain henki­löl­li­syyden. Mikäli roko­tusoi­keuden antanut diag­noosi on asiak­kaan mielestä juuri viime aikoina pois­tunut, suosit­te­lemme silti, että asiakas käyttää hänelle annetun roko­tusajan diag­noosin mukaisen roko­tusoi­keuden kohdalla.

Jos roko­tet­tava henkilö on varannut ajan Eksoten asioin­ti­pal­velun tai puhe­lin­pal­velun kautta, teemme satun­nais­tar­kas­tuksia roko­tus­pis­teillä. Lääkä­rin­to­dis­tusta ei tarvitse mukaan, oikeus roko­tuk­seen voidaan tarkastaa asiak­kaan läsnä ollessa Eksoten potilastietojärjestelmästä.

Miksi Eksoten ajan­va­raus­kirjat ovat avoinna kaksi viikkoa kerrallaan?

Eksoten asioin­ti­pal­ve­lussa lukee etusi­vulla “Varaa aika viimeis­tään…”, koska ajan­va­raus­kirjat voidaan avata vain kahdeksi viikoksi kerrallaan.

Roko­tuksia varten avataan ajan­va­raus­kir­joja sen mukai­sesti, miten tiedämme rokot­teita saavamme. Rokot­teiden saata­vuu­dessa on vali­tet­ta­vasti edel­leen haas­teita koko Euroopan alueella. Ajan­va­raus­kirjat voidaan täten avata aina vain kahdeksi viikoksi kerral­laan.

Oma roko­tus­vuoro ei voi mennä ohi, sillä ajan voi varata myös myöhemmin.

Lisä­tie­toja: THL / Koro­na­virus tilan­ne­kat­saus: Suomeen saapu­neiden roko­tean­nosten ja arvioitu tule­vien roko­tean­nosten määrä

Ole​​n saanut 1‑rokotteen Terveys­ta­lolta, missä saan 2‑rokotuksen?

​​Ne jotka ovat saaneet 1‑rokotuksen terveys­ta­lon­toi­mi­pis­teessä joko Lappeen­ran­nassa tai Imat­ralla, saavat 2‑rokotuksen sovi­tusti samassa paikassa. MIkäli sovittu aika ei käy esimer­kiksi sairas­tu­misen vuoksi, tulee varattu aika siirtää tai perua. Jos ajan siirto ei ole mahdol­lista, niin voit varata ajan Eksoten rokotuspisteestä.

Sain varattua ajan vain 1. roko­tuk­seen. Mitä nyt?

Ellei toista aikaa saa Eksoten asioin­ti­pal­velun kautta varattua, vara­taan aika 1. roko­tuksen yhteydessä.

Saako ajan varattua mihin tahansa paikkakunnalle? 

Kyllä, Etelä-Karja­lassa asuvat henkilöt voivat tehdä ajan­va­rauksen vapaasti mille tahansa Eksoten roko­tus­pis­teelle. 

Roko­tamme kaikilla Eksoten alueen paik­ka­kun­nilla. Sähköinen ajan­va­raus onnistuu kaik­kiin Eksoten avoinna oleviin roko­tus­pis­tei­siin.​ Ajan­va­rauksen yhtey­dessä voi valita roko­tus­paikan lisäksi rokot­teen, mikäli iän puolesta siihen on mahdol­li­suus.

Ellei sähköinen ajan­va­raus ole mahdol­lista, ota yhteyttä Ekso­telle. Eksoten koro­na­ro­ko­tus­neu­vonta- ja ‑ajan­va­raus­pu­helin maanan­taista perjan­taihin kello 9–16 nume­rossa 05 352 2355. 

Eksoten asioin­ti­pal­ve­lussa ei ​näy vapaita aikoja. Saanko ajan soittamalla?

Jos ajan­va­raus­jär­jes­tel­mässä ei ole näky­villä varat­tavia aikoja, rokot­teita ei ole vapaana. Myös­kään puhe­lin­pal­ve­lusta ei tällöin voi varata aikaa. Avaamme sään­nöl­li­sesti uusia roko­tusai­koja rokot­teiden saata­vuuden mukai­sesti, joten yritä myöhemmin uudel­leen.

Voit varata ajan myös muun kunnan alueelle. Lappeen­rannan IsoKris­tii­nassa ja Imatran Tori­Gal­le­riassa roko­te­taan myös ympä­ris­tö­kun­tien asuk­kaita ajanvarauksella.

Roko­tus­jär­jes­tyk­seen liit­tyvät kysy­mykset:

Olen yli 70-vuotias, enkä ole vielä saanut kirjeitse roko­tus­kutsua. Varaanko ajan itse?

Emme lähetä roko­tus­kut­suja. Jokainen varaa roko­tusajan itse Eksoten asioin­ti­pal­velun kautta tai puhe­li­mitse 05 352 2355 tai tulee ilman ajan­va­rausta Walk-in aikoina rokotuspisteelle.

Milloin Eksote rokottaa omaa tai yksi­tyisten toimi­joiden henkilökuntaa?

THL on todennut 19.2.2021, että ryhmään 2.2. kuuluvan henki­lö­kunnan rokot­ta­misen jatka­minen on tässä tilan­teessa valtio­neu­voston asetuksen vastaista ja uusien sosi­aali- ja tervey­den­huollon henki­lö­kun­taan kuulu­vien ryhmien rokot­ta­minen on keskey­tet­tävä, kunnes rokot­teiden saata­vuus merkit­tä­västi kohenee. Rokot­teet tuli tuol­loin kohdistaa ikään­ty­neille ja riski­ryh­miin kuulu­ville.

THL tiedotti helmi­kuussa, että roko­tus­jär­jes­tyksen kohtaan 2.2. pala­taan, kun tiede­tään, milloin sosi­aali- ja tervey­den­huollon henki­löstön roko­tuksia voidaan jatkaa rokot­teiden saata­vuuden paran­tuessa. THL kertoi tarken­ta­vansa myös roko­tus­jär­jes­tyk­sessä seuraavia ryhmiä myöhemmin.

Jatkamme siis sekä Eksoten omien työn­te­ki­jöiden että yksi­tyisten sosi­aali- ja tervey­den­huol­lon­toi­mi­joiden roko­tuksia ja aloi­tamme heihin rinnas­tet­ta­vien työn­te­ki­jöiden rokotukset​, kun iäkkäät ja muihin riski­ryh­miin kuuluvat henkilöt on saatu roko­tettua. 

Lisä­tietoa: THL / Roko­tus­jär­jestys ja COVID-19 ‑taudin riskiryhmät 

Valtio­neu­vosto on 16. huhti­kuuta muut­tanut asetusta vapaa­eh­toi­sista covid-19-roko­tuk­sista (ns. covid-19- roko­tus­a­setus). Asetus täsmentää Suomen aiempaa roko­tus­jär­jes­tystä. Samalla rokot­ta­jien joukkoa laajen­ne­taan. Asetus tulee voimaan 19.4.2021.

Riski­ryh­mien, sosi­aali- ja tervey­den­huollon koro­na­po­ti­laita hoitavan henki­lö­kunnan ja iäkkäiden henki­löiden rokot­ta­misen jälkeen muut ihmiset roko­te­taan koko maassa ikäryh­mit­täin. Roko­tukset toteu­te­taan iän mukaan alene­vassa roko­tus­jär­jes­tyk­sessä: 60–69-vuotiaat, 50–59-vuotiaat, 40–49-vuotiaat, 30–39-vuotiaat ja 16–29-vuotiaat.

​Lisä­tie­toja: STM / Roko­tus­jär­jes­tystä täsmen­ne­tään – muutoksia myös roko­tusten antamisoikeuteen

Miksi osa Eksoten alueen kunnista on roko­tus­kat­ta­vuu­dessa muita edellä?

Roko­tuksia kohden­ne­taan Etelä-Karja­lassa tasa­vä­ki­sesti. Pienissä kunnissa roko­te­taan vain yksit­täi­sinä päivinä, jolloin pieniä hetkel­lisiä heit­toja roko­tus­kat­ta­vuuden prosen­tu­aa­li­siin tilas­toihin tulee sekä ylös- että alas­päin. Seuraamme tilan­teen etene­mistä ja lisäämme tarvit­taessa roko­tus­päiviä paik­ka­kun­nille, joissa roko­tus­kat­ta­vuus on muita heikompi.

Roko­tuksen jälkei­seen aikaan liit­tyvät kysymykset:

Onko koro­na­ro­kot­teilla sivuvaikutuksia?

Tavan­omai­simmin roko­tuksen jälkeen i​lmenee paikal­lisia oireita pistos­koh­dassa, kuten​ kipua, punoi­tusta, kuumo­tusta ja turvo­tusta. Hyvin taval­lisia ovat myös ohime­nevät ylei­soi­reet, kuten kuume­reak­tiot, lihas­särky, pään­särky, väsymys, ärty­nei­syys, huono­voin­ti­suus ja vilun­vä­ris­tykset. Koro­na­vi­rus­ro­kot­teet aiheut­tavat sivu­vai­ku­tuksia enemmän kuin mitä influens­sa­ro­ko­tukset ovat aiheut­ta­neet.​ Lue lisää Eksoten sivuilta​​ tai THL / Koro­na­ro­kot­teiden turval­li­suus ja ​mahdol­liset haitat

Olen saanut ensim­mäisen roko­tuk­seni AstraZe­necalla, mutta haluan toisen mRNA-rokot­teella. Aiheu­tuuko ristiin­ro­kot­ta­mi­sesta ylimää­räisiä haittoja?

Tutki­muksia eri roko­te­val­mis­teiden anta­mi­sesta ensim­mäi­sellä ja toisella roko­tus­ker­ralla tehdään Euroo­passa parhail­laan. Niiden tuloksia odote­taan saata­viksi kesällä.

Britan­niassa tehtä­vistä tutki­muk­sista on ilmennyt, että taval­liset ja ohime­nevät haitat, kuten kuume, lihas­särky ja väsymys, ovat kahta eri roko­te­val­mis­tetta saaneilla jonkin verran ylei­sempiä kuin samalla rokot­teella roko­te­tuilla.

Näissä tutki­muk­sissa ei ole tullut esiin vakavia turval­li­suus­huolia kahden roko­te­val­mis­teen käytöstä. Myös­kään kokemus ja aiempi tieto rokot­teiden toimin­nasta eivät anna aihetta huoleen rokot­teiden turval­li­suu­desta tai tehosta. 

Lisä­tie­toja: THL / Koro­na­ro­kot­teiden turval­li­suus ja mahdol­liset haitat

Olen saanut jo koro­na­ro­ko­tuksen, tarvit­seeko minun noudattaa vielä voimassa olevia suosituksia?

Muis­tu­tamme, että koro­na­ro­ko­tuk­sista huoli­matta kaikista voimassa olevista koro­na­suo­si­tuk­sista ja ‑rajoi­tuk­sista on pidet­tävä kiinni. 

Koro­na­ro­kotus vähentää koro­na­vi­ruksen erit­ty­mistä merkit­tä­västi ja siten ehkäisee viruksen tart­tu­mista ihmi­sestä toiseen. Rokotus ei kuiten­kaan estä tartun­toja koko­naan. Terveyden ja hyvin­voinnin laitos (THL)​ on tiedot­tanut, että ohjeis­tuksia muute­taan tiedon kart­tuessa, mutta tois­tai­seksi toimin­ta­suo­si­tukset ovat varo­vai­suus­pe­ri­aat­teen mukai­sesti samat sekä rokot­teen saaneille että heille, joilla ei vielä ole roko­tuksen antamaa suojaa. 

Ensim­mäisen koro­na­ro­ko­ko­tuksen jälkeen on tärkeää edel­leen pitää turva­väliä, huolehtia käsi- ja yski­mis­hy­gie­niasta, käyttää maskia, kun etäi­syyden pitä­minen ei ole mahdol­lista, hakeutua oireiden ilmaan­tuessa testiin sekä noudattaa myös muita ohjeita koro­na­vi­ruksen torjumiseksi.

Roko­tusten alka­misen jälkeen vie vielä aikaa, ennen kuin väes­tö­tason immuu­ni­suoja tautia vastaan on saavu­tettu ja epidemia on torjuttu. Huoleh­ti­malla hyvästä käsi­hy­gie­niasta sekä yski­mällä ja niis­tä­mällä oikein jokainen auttaa torju­maan koronan lisäksi myös muita tart­tuvia tauteja. Siksi niistä huoleh­ti­minen on tärkeää aina.

Koro­na­ro­kot­teen saaneet iäkkäät ja riski­ryh­mä­läiset ovat parem­massa suojassa koro­nalta, kun muis­takin suosi­tuk­sista pide­tään edel­leen kiinni. Lähei­siin on tärkeää pitää yhteyttä, mutta lähi­kon­taktit on pidet­tävä tällä hetkellä mahdol­li­simman vähissä. Lähi­kon­tak­teissa on mahdol­li­sesta rokot­teen saan­nista huoli­matta edel­leen hyvä noudattaa pidät­tyvää linjaa ja käyttää yksi­löl­listä harkintaa ja maskia.

Lisä­tie­toja: THL / Oma koro­na­ro­kotus: miten, miksi ja milloin?

Jos tarvitsen roko­tus­to­dis­tuksen, mistä sen saan?

Katso lisää Eksoten sivuilta: Koro­na­to­dis­tukset.

STM, THL ja Kela tiedot­tavat (19.5.2021)​: Roko­tus­to­dis­tukset tulevat kansa­lai­sille näky­viin Omakan­nassa vaiheittain

OmaKanta: Usein kysyttyä koronatodistuksesta​

Heinä­kuussa otet­tiin käyt­töön EU:n yhteinen koro­na­to­distus, joka sisältää todis­tuksen koro­na­ro­ko­tuk­sista, todis­tuksen nega­tii­vi­sesta testi­tu­lok­sesta ja todis­tuksen sairas­te­tusta koronavirustaudista.
​
Lisä­tie­toja: STM / Rokotustodistus​

Mistä löydän lisä­tietoa koro­na­ro­ko­tuk­siin liittyen?

Terveyden ja hyvin­voinnin laitoksen sivulta (THL) löydät vastaukset useimmin kysyt­tyihin kysy­myk­siin koro­na­ro­kot­teita koskien  www.thl.fi/koronarokote sekä ​tietoa riski­ryh­mien koro­na­ro­ko­tusten järjes­tyk­sestä www.thl.fi/riskiryhmienrokotukset

Koro­na­ro­ko­tusten edis­ty­mistä valta­kun­nal­li­sesti pääset seuraa­maan THL:n verk­ko­si­vuilta. Sivus­tolle THL on koonnut tietoa roko­tus­kat­ta­vuu­desta ja annet­tujen roko­tean­nosten luku­mää­ristä. Tieto­ko­ko­nai­suus on suun­nattu ensi­si­jai­sesti kansa­laisten ja median käyt­töön. COVID-19-roko­tusten edistyminen

Koro­na­vi­ruksen valta­kun­nal­linen tilan­ne­kat­saus löytyy THL:n sivuilta: Tilan­ne­kat­saus koronaviruksesta

Sosi­aali- ja terveys­mi­nis­te­riön (STM) sivuilta löytyy tietoa esimer­kiksi roko­te­han­kin­noista, roko­tus­oh­jel­masta ja rokot­teita koske­vasta lain­sää­dän­nöstä sekä rokot­teiden saata­vuu­desta. ​stm.fi/koronavirusrokotteet

Lääkealan turval­li­suus- ja kehit­tä­mis­keskus Fimean sivuilta löytyy tietoa myyn­ti­lu­vista, valmis­teista ja tutki­mus­tie­doista sekä hait­ta­vai­ku­tuk­siin ja turval­li­suu­teen liit­tyvää seuran­ta­tietoa. Koro­na­virus (COVID-19)

Palaa takaisin Koro­na­ro­ko­tukset ‑pääsi­vulle >