Mielen­ter­veyden perusta

Ravit­semus, liikunta, uni

alt=""?

Ravit­semus

Elin­ta­voilla ja ravit­se­muk­sella on suuri merkitys mielen hyvin­voin­tiin.  Sään­nöl­linen syöminen, neljästä kuuteen (4–6) syömis­kertaa päivässä, tukee mielen­ter­veyttä sekä mielen toimintaa. Syömällä moni­puo­li­sesti voit huolehtia myös aivo­ter­vey­destä ja sydän­ter­vey­destä. Ravit­se­muksen pitää olla riit­tävän hyvässä kunnossa, jotta mieli voi hyvin. Täsmä­syö­minen on paras tapa syödä kehon ja mielen tarpei­siin: syödään sään­nöl­li­sesti, riit­tä­västi, moni­puo­li­sesti sekä sallivasti. 

Suoliston sano­taan olevan toiset aivot.  Suolisto valmistaa aivoille tärkeitä välit­tä­jä­ai­neita. Suoliston mikro­bi­kan­nalla on merki­tystä myös mielen hyvin­voin­tiin. Sään­nöl­li­sellä ja moni­puo­li­sella syömi­sellä voi hoitaa samalla aivo­jaan sekä mielen­ter­veyt­tään. Aivot ovat ihmisen ohjaa­mis­keskus ja siksi on tärkeää, että myös aivoista pide­tään huolta. Aivot tarvit­sevat ener­giaa, eivätkä pysty varas­toi­maan sitä.

Seuraa­vassa on ravit­se­muk­sesta link­kejä, joista voit etsiä juuri sinua kiin­nos­tavaa tietoa:

Ruoka­vi­rasto: Terveyttä edis­tävä ruoka­valio       

Sydän­liitto: Ruoka & ravit­semus   

Liikunta

Liikunta on yksi mielen­ter­veyden perus­pi­la­reista. Keho ja mieli kulkevat käsi kädessä. Kumpikin vaikuttaa toiseen. Tämän vuoro­pu­helun ymmär­tä­minen on yksi mielen­ter­veyden kulma­kivi. Vaikut­ta­malla kehoon voit myös vaikuttaa mieleen. Tukea liikunnan aloit­ta­mi­seen on mahdol­lista saada kuntien liikun­ta­neu­vo­jilta sekä Eksoten hyvin­voin­ti­val­men­ta­jilta. 

Liikunta auttaa aivo­ter­vey­teen lisää­mällä mieli­hy­vä­hor­mo­neiden tuotantoa. Luon­nossa liik­ku­mi­sella on tutkit­tuja hyvin­voin­ti­vai­ku­tuksia. Liikun­nalla voi myös vaikuttaa tunne­ti­loihin, esimer­kiksi ahdis­tuk­seen saattaa auttaa voimakas (25–30 min) liikunta. 

Liikunnan olisi hyvä olla sään­nöl­listä ja itselle miele­kästä. Liikunnan tarkoitus on tuottaa mieli­hyvää, elämyksen – ja onnis­tu­misen koke­muksia. Tervey­den­kan­nalta riit­tävä määrä liikuntaa pitää sisäl­lään reipasta liikuntaa (2,5 tuntia), syke nousee, lihas­kuntoa ja liike­hal­lintaa 2 kertaa viikossa.

Täältä löydät lisätietoja: 

alt=""?
alt=""?

Uni

Uni on vält­tä­mät­tö­myys ihmi­selle; ihminen nukkuu lähes kolman­neksen elämästä. Unen­tarve muuttuu elämän aikana, ja on erilainen eri ihmi­sillä. (Mielen­ter­veys­talo.) Unen merkitys mielen hyvin­voin­nille on kiis­taton. Unet­to­muus voi aiheuttaa mitä moni­nai­sempia oireita, siksi riit­tä­västä unen laadusta ja määrästä on tärkeää huolehtia. 

Jokai­sella on ajoit­tain union­gelmia. Suurin osa ihmi­sistä kärsii toimin­nal­li­sesta unet­to­muu­desta, jonka takana on monesti esimer­kiksi huolet, stressi tai äkil­liset elämän­muu­tokset. Uni häiriintyy helposti, jos mielessä on paljon mietit­tävää, silloin myös keho menee helposti ylivi­rit­ty­nee­seen tilaan. Unen aikana aivot toimivat aktii­vi­sesti ja pois­tavat haital­lisia aineen­vaih­dun­ta­tuot­teita. Itse voi myös melko paljon vaikuttaa uneen. Union­gel­missa kannattaa ensim­mäi­seksi tarkistaa elintavat. 

Mielessä saattaa pyöriä työasioita tai huolia. Jos huolet uhkaavat vallata päivän, niin silloin voi pitää huoli­hetken, jolloin käsit­telee mieltä painavia asioita. Muuna aikana mieleen tulevat huolet voi tietoi­sesti siirtää huoli­het­keen. Tietoi­suus­tai­to­har­joi­tuk­sista on myös apua. Mielen koulut­ta­minen ei ole ihan yksin­ker­taista, mutta sään­nöl­li­sellä harjoit­te­lulla ja sinnik­kyy­dellä se onnistuu. 

Lisä­tietoa ja harjoi­tuksia mielen rauhoit­ta­mi­seen löytyy alla olevista linkeistä:

Tutus­tuit juuri Mielen­ter­veys­taidot mielen­ter­veyden tukena ‑koko­nai­suuden osaan Mielen­ter­veyden perusta. Koko­nai­suuden muut osat löydät sivulta Hyvä mieli.