Läsnä­olon taidot

Tunne­taidot, tietoi­suus­taidot, itsemyötätunto

Tunne­taidot

Tunteet ovat tärkeä osa ihmi­syyt­tämme olemalla osa päivit­täistä elämäämme. Teemme valin­toja tunteiden pohjalta. Perus­tun­teita ovat ilo, suru, pelko, viha, inho ja hämmästys. Ne ovat osa käyt­täy­ty­mis­tämme; suru saa hake­maan turvaa muista ihmi­sistä, ilo auttaa lähen­ty­mään ja viha toimimaan.

Tunteet luoki­tel­laan primaa­ri­tun­tei­siin ja sekun­daa­ri­tun­tei­siin. Primaa­ri­tun­teet syntyvät ulkoi­sista teki­jöistä (tilanne, toisen ihmisen sanat) ja sekun­daa­ri­tun­teet mielen sisäi­sistä tulkin­noista — esimer­kiksi toisen ihmisen sanat voivat aiheuttaa häpeää ja sen sietä­minen voi olla haas­tavaa, joten häpeä peittyy ärty­vyyden tai vihan tunteiden alle. Tunteiden tunnis­ta­mista ja nimeä­mistä on mahdol­lista opetella esimer­kiksi vuorovaikutustilanteissa.

Tunteiden tunnis­ta­minen tarjoaa mahdol­li­suuden valita, millä tavalla reagoi ja toimii tunteen virit­tä­mässä tilan­teessa. Tunteita ilmais­taan sekä sanal­li­sesti, että kehon­kie­lellä. Tunteet aiheut­tavat kehol­lisen reak­tion tunne­ko­ke­muksen rinnalle; esimer­kiksi jännitys voi tuntua vatsan­poh­jassa, ahdis­tava tunne saattaa aiheuttaa palan kurk­kuun tai pelko voi ohjata pakenemaan.

Tunteiden tunnis­ta­misen, nimeä­misen ja ilmaisun taitoja kutsu­taan tunne­tai­doiksi. Tunne­tai­toihin kuuluu myös kyky säädellä omia tuntei­taan. Tunne­tai­tojen pohja luodaan lapsuu­dessa ja nuoruu­dessa, mutta tunne­tai­toja on mahdol­lista opetella ja kehittää läpi elämän.

Tunteista ja tunne­tai­doista on runsaasti löydet­tä­vissä tietoa. Alle on koottu hyväksi havait­tuja link­kejä, joiden avulla voit syventää tietä­mys­täsi tunteista ja tunnetaidoista:

Harjoit­tele tunnetaitoja

Havaitse tunne
Mikä on aiheut­tanut tunteen? Miten tunne tuntuu kehossa? Tunteet voivat nousta äkil­li­sesti, mutta tunteet tulevat ja menevät.
Keinoja: Tietoinen läsnäolo; havainnointiharjoitteet

Nimeä tunne
Nimeä­minen antaa etäi­syyttä tuntee­seen ja auttaa käsit­te­le­mään sitä. Pyri hyväk­sy­mään tunne sellai­se­naan.
Keinoja: Tietoinen läsnäolo; havain­nointi- ja hyväksymisharjoitteet

Säätele tunnetta
Kaikissa tilan­teissa ei ole mahdol­lista ilmaista tai toimia tunteen edel­lyt­tä­mällä tavalla. Tunteen säätely ei kuiten­kaan tarkoita sen tukah­dut­ta­mista.
Keinoja: Hengi­tys­har­joi­tukset, musiikki, liikunta, paikalta poistuminen

Ilmaise tunne
Mitä enemmän sitä tekee, sen helpom­maksi se muuttuu. Mitkä tunteet ovat vaikea pukea sanoiksi? Sallitko itsel­lesi kaikki tunteet?
Keinoja: Puhu­minen, kirjoit­ta­minen, musiikki, kuvataide


Tietoi­suus­taidot 

Mitä tietoi­suus­taidot ovat?

Mind­ful­ness (hyväk­syvä tietoinen läsnäolo) kuva­taan tavaksi olla läsnä nyky­het­kessä tietoi­sena ja hyväk­sy­vänä ilman tuomit­se­vuutta, tilan­teen analyysiä tai muutos­tar­vetta. Tietoi­suus­taidot auttavat pysäh­ty­mään, havain­noi­maan ja suun­taa­maan tark­kaa­vai­suutta meneil­lään olevaan hetkeen. 

Tietoi­suus­tai­toihin kuuluu keho­tun­te­musten, aisti­ko­ke­musten, tunne­ko­ke­muksen, mieli­ku­vien ja mielen sisäisen puheen tunnis­ta­minen. Hyväk­syvän tietoisen läsnä­olon kyky on yhdis­tetty koko­nais­val­tai­seen hyvin­voin­tiin. Taidolla pyri­tään tietoi­suu­teen siitä, että asiat ovat asioita, tilan­teet tilan­teita ja tunteet tunteita, jotka tulevat ja menevät.

Miksi tietoi­suus­tai­toja kannattaa harjoitella?

Tietoisen läsnä­olon harjoit­ta­minen vahvistaa kykyä keskittyä nyky­het­keen, jonka myötä mennei­syyden tai tule­vai­suuden vatvo­misen aiheut­tama mieli­paha lievittyy. Ihmisen mieli vaeltaa tule­vassa tai menneessä 47% hereillä oloa­jasta, ja se heikentää mielen tyyty­väi­syyttä. Nyky­tek­no­logia lisää ajatusten ja keskit­ty­misen nopeaa vaih­telua, joka on mielelle kuor­mit­tavaa. Samalla muu teke­minen ja toiminta auto­ma­ti­soituu, jonka myötä nyky­hetken tietoinen läsnäolo vähenee.

Tietoi­suus­tai­doilla on todettu tieteel­li­sissä tutki­muk­sissa lukuisia hyötyjä:

  • vähentää kroo­nisen kivun oireita,
  • lievittää nega­tii­visia tunne­ti­loja, stressiä, ahdis­tu­nei­suutta ja masentuneisuutta,
  • lievittää tark­kaa­vai­suus- ja syömis­häi­riöiden oireita,
  • lievittää psori­aasin oireita ja kehon kroo­nista matalaa tulehdustilaa,
  • helpottaa pitkä­ai­kaista unettomuutta,
  • parantaa elämän­laatua ja fyysistä toimintakykyä,
  • laskee veren­pai­netta,
  • tehostaa immu­ni­teettia ja
  • tukee tupa­koinnin lopettamista.

Miten tietoi­suus­tai­toja voi opetella?

Tietoi­suus­tai­tojen opet­telun voi aloittaa ohja­tuilla harjoit­teilla rauhal­li­sessa paikassa, esimer­kiksi videoiden tai äänit­teiden avulla.

Harjoit­telu voi tuntua aluksi haas­ta­valta. Kaikilla ihmi­sillä on jo olemassa läsnä­olon taito, mutta sen syven­tä­minen vaatii aivoilta tois­toja, kuten minkä tahansa uuden taidon opet­telu tai olemassa olevan taidon syven­tä­minen. Harjoit­telu voi aiheuttaa itse­kriit­ti­syyden tunteita tai mielen vael­ta­mista. Tästä ei kuiten­kaan tarvitse huolestua, sillä tois­tojen myötä harjoit­telu helpottuu.

Tietoi­suus­tai­doista ja mind­ful­ness-harjoit­teista on paljon tietoa erilai­silla verk­ko­si­vus­toilla. Pääset tutus­tu­mi­sessa alkuun seuraa­vien link­kien avulla: 


Itse­myö­tä­tunto

Myötä­tun­nolla tarkoi­te­taan kykyä havaita kärsi­mystä ja halua lievittää sitä. Tällöin asetu­taan toisen ihmisen asemaan, sekä toimi­taan ystä­väl­li­sesti ja autta­vai­sesti toista kohtaan tämän tarpeet ja tunteet huomioiden- Myötä­tuntoa toista kohtaan osoi­te­taan tekojen kautta esimer­kiksi halaa­malla, lait­ta­malla käsi toisen olka­päälle, aktii­vi­sella kuun­te­lulla, kysy­mällä kuulu­misia, ajatuksia tai tunte­muksia, tarjoa­malla käytännön apua tai olemalla läsnä.

Itse­myö­tä­tun­nolla tarkoi­te­taan myötä­tunnon kohdis­ta­mista itselle ystä­väl­li­syyden ja aktii­visen itsestä huolen­pi­tä­misen keinoin. Tämä on erityisen tärkeää mielen hyvin­voinnin kannalta silloin, kun elämässä on meneil­lään kärsi­mystä aiheut­tava ajan­jakso, tai kun kokee epäon­nis­tu­mista ja syyl­li­syyden tunteita. Itse­myö­tä­tunto koostuu kolmesta teki­jästä: ihmi­syyden ymmär­tä­mi­sestä ja inhi­mil­li­syy­destä, ystä­väl­li­syy­destä sekä tietoisuustaidoista.

Myötä­tuntoa itseään kohtaan voidaan osoittaa monilla eri keinoilla; esimer­kiksi läheisten kanssa puhu­mi­sella, liikun­nalla ja luon­nossa liik­ku­mi­sella, tilan­teen uudel­lee­nar­vioin­nilla, rajojen aset­ta­mi­sella, yksin viete­tyllä ajalla tai luovuu­della. Nämä ovat esimerk­kejä ja tärkeää onkin, että löytää itse­tut­kis­kelun avulla itsel­leen sopi­vimmat keinot. Mikä sopii toiselle, ei vält­tä­mättä sovi itselle.

Itse­myö­tä­tunnon opet­telu ja syven­tä­minen tarvitsee harjoit­telua ja itseensä tutus­tu­mista. Itse­myö­tä­tun­nosta on kirjoi­tettu oppaita ja kirjoja, jotka sisäl­tävät teoria­tiedon lisäksi harjoi­tuksia. Taidon opet­telu kannattaa, jotta sinulla olisi valmiina keinoja tukea omaa mielen hyvin­vointia haas­ta­vassa elämän­ti­lan­teessa. Alle on koottu link­kejä suomen­kie­li­siin maksut­to­miin oppai­siin, joiden avulla voit vahvistaa itse­tun­te­mus­tasi ja itsemyötätuntoa:


Tutus­tuit juuri Mielen­ter­veys­taidot mielen­ter­veyden tukena ‑koko­nai­suuden osaan Hyvin­vointia mielen taidoista. Koko­nai­suuden muut osat löydät sivulta Hyvä mieli.