Läsnäolon taidot
Tunnetaidot, tietoisuustaidot, itsemyötätunto
Tunnetaidot
Tunteet ovat tärkeä osa ihmisyyttämme olemalla osa päivittäistä elämäämme. Teemme valintoja tunteiden pohjalta. Perustunteita ovat ilo, suru, pelko, viha, inho ja hämmästys. Ne ovat osa käyttäytymistämme; suru saa hakemaan turvaa muista ihmisistä, ilo auttaa lähentymään ja viha toimimaan.
Tunteet luokitellaan primaaritunteisiin ja sekundaaritunteisiin. Primaaritunteet syntyvät ulkoisista tekijöistä (tilanne, toisen ihmisen sanat) ja sekundaaritunteet mielen sisäisistä tulkinnoista — esimerkiksi toisen ihmisen sanat voivat aiheuttaa häpeää ja sen sietäminen voi olla haastavaa, joten häpeä peittyy ärtyvyyden tai vihan tunteiden alle. Tunteiden tunnistamista ja nimeämistä on mahdollista opetella esimerkiksi vuorovaikutustilanteissa.
Tunteiden tunnistaminen tarjoaa mahdollisuuden valita, millä tavalla reagoi ja toimii tunteen virittämässä tilanteessa. Tunteita ilmaistaan sekä sanallisesti, että kehonkielellä. Tunteet aiheuttavat kehollisen reaktion tunnekokemuksen rinnalle; esimerkiksi jännitys voi tuntua vatsanpohjassa, ahdistava tunne saattaa aiheuttaa palan kurkkuun tai pelko voi ohjata pakenemaan.
Tunteiden tunnistamisen, nimeämisen ja ilmaisun taitoja kutsutaan tunnetaidoiksi. Tunnetaitoihin kuuluu myös kyky säädellä omia tunteitaan. Tunnetaitojen pohja luodaan lapsuudessa ja nuoruudessa, mutta tunnetaitoja on mahdollista opetella ja kehittää läpi elämän.
Tunteista ja tunnetaidoista on runsaasti löydettävissä tietoa. Alle on koottu hyväksi havaittuja linkkejä, joiden avulla voit syventää tietämystäsi tunteista ja tunnetaidoista:
- Opetushallitus: Tunteet — mitä ne ovat?
- Mielenterveystalo: Tunteet ja keho
Harjoittele tunnetaitoja
Havaitse tunne
Mikä on aiheuttanut tunteen? Miten tunne tuntuu kehossa? Tunteet voivat nousta äkillisesti, mutta tunteet tulevat ja menevät.
Keinoja: Tietoinen läsnäolo; havainnointiharjoitteet
Nimeä tunne
Nimeäminen antaa etäisyyttä tunteeseen ja auttaa käsittelemään sitä. Pyri hyväksymään tunne sellaisenaan.
Keinoja: Tietoinen läsnäolo; havainnointi- ja hyväksymisharjoitteet
Säätele tunnetta
Kaikissa tilanteissa ei ole mahdollista ilmaista tai toimia tunteen edellyttämällä tavalla. Tunteen säätely ei kuitenkaan tarkoita sen tukahduttamista.
Keinoja: Hengitysharjoitukset, musiikki, liikunta, paikalta poistuminen
Ilmaise tunne
Mitä enemmän sitä tekee, sen helpommaksi se muuttuu. Mitkä tunteet ovat vaikea pukea sanoiksi? Sallitko itsellesi kaikki tunteet?
Keinoja: Puhuminen, kirjoittaminen, musiikki, kuvataide
Tietoisuustaidot
Mitä tietoisuustaidot ovat?
Mindfulness (hyväksyvä tietoinen läsnäolo) kuvataan tavaksi olla läsnä nykyhetkessä tietoisena ja hyväksyvänä ilman tuomitsevuutta, tilanteen analyysiä tai muutostarvetta. Tietoisuustaidot auttavat pysähtymään, havainnoimaan ja suuntaamaan tarkkaavaisuutta meneillään olevaan hetkeen.
Tietoisuustaitoihin kuuluu kehotuntemusten, aistikokemusten, tunnekokemuksen, mielikuvien ja mielen sisäisen puheen tunnistaminen. Hyväksyvän tietoisen läsnäolon kyky on yhdistetty kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Taidolla pyritään tietoisuuteen siitä, että asiat ovat asioita, tilanteet tilanteita ja tunteet tunteita, jotka tulevat ja menevät.
Miksi tietoisuustaitoja kannattaa harjoitella?
Tietoisen läsnäolon harjoittaminen vahvistaa kykyä keskittyä nykyhetkeen, jonka myötä menneisyyden tai tulevaisuuden vatvomisen aiheuttama mielipaha lievittyy. Ihmisen mieli vaeltaa tulevassa tai menneessä 47% hereillä oloajasta, ja se heikentää mielen tyytyväisyyttä. Nykyteknologia lisää ajatusten ja keskittymisen nopeaa vaihtelua, joka on mielelle kuormittavaa. Samalla muu tekeminen ja toiminta automatisoituu, jonka myötä nykyhetken tietoinen läsnäolo vähenee.
Tietoisuustaidoilla on todettu tieteellisissä tutkimuksissa lukuisia hyötyjä:
- vähentää kroonisen kivun oireita,
- lievittää negatiivisia tunnetiloja, stressiä, ahdistuneisuutta ja masentuneisuutta,
- lievittää tarkkaavaisuus- ja syömishäiriöiden oireita,
- lievittää psoriaasin oireita ja kehon kroonista matalaa tulehdustilaa,
- helpottaa pitkäaikaista unettomuutta,
- parantaa elämänlaatua ja fyysistä toimintakykyä,
- laskee verenpainetta,
- tehostaa immuniteettia ja
- tukee tupakoinnin lopettamista.
Miten tietoisuustaitoja voi opetella?
Tietoisuustaitojen opettelun voi aloittaa ohjatuilla harjoitteilla rauhallisessa paikassa, esimerkiksi videoiden tai äänitteiden avulla.
Harjoittelu voi tuntua aluksi haastavalta. Kaikilla ihmisillä on jo olemassa läsnäolon taito, mutta sen syventäminen vaatii aivoilta toistoja, kuten minkä tahansa uuden taidon opettelu tai olemassa olevan taidon syventäminen. Harjoittelu voi aiheuttaa itsekriittisyyden tunteita tai mielen vaeltamista. Tästä ei kuitenkaan tarvitse huolestua, sillä toistojen myötä harjoittelu helpottuu.
Tietoisuustaidoista ja mindfulness-harjoitteista on paljon tietoa erilaisilla verkkosivustoilla. Pääset tutustumisessa alkuun seuraavien linkkien avulla:
- Mielenterveystalo: TYYNI – Hyväksyvä tietoinen läsnäolo
- MIELI Suomen mielenterveys ry: Mitä ovat Mindfulness ‑tietoisuustaidot?
- Oiva: Tietoisen läsnäolon, havainnoinnin ja hyväksymisen harjoitukset
Itsemyötätunto
Myötätunnolla tarkoitetaan kykyä havaita kärsimystä ja halua lievittää sitä. Tällöin asetutaan toisen ihmisen asemaan, sekä toimitaan ystävällisesti ja auttavaisesti toista kohtaan tämän tarpeet ja tunteet huomioiden- Myötätuntoa toista kohtaan osoitetaan tekojen kautta esimerkiksi halaamalla, laittamalla käsi toisen olkapäälle, aktiivisella kuuntelulla, kysymällä kuulumisia, ajatuksia tai tuntemuksia, tarjoamalla käytännön apua tai olemalla läsnä.
Itsemyötätunnolla tarkoitetaan myötätunnon kohdistamista itselle ystävällisyyden ja aktiivisen itsestä huolenpitämisen keinoin. Tämä on erityisen tärkeää mielen hyvinvoinnin kannalta silloin, kun elämässä on meneillään kärsimystä aiheuttava ajanjakso, tai kun kokee epäonnistumista ja syyllisyyden tunteita. Itsemyötätunto koostuu kolmesta tekijästä: ihmisyyden ymmärtämisestä ja inhimillisyydestä, ystävällisyydestä sekä tietoisuustaidoista.
Myötätuntoa itseään kohtaan voidaan osoittaa monilla eri keinoilla; esimerkiksi läheisten kanssa puhumisella, liikunnalla ja luonnossa liikkumisella, tilanteen uudelleenarvioinnilla, rajojen asettamisella, yksin vietetyllä ajalla tai luovuudella. Nämä ovat esimerkkejä ja tärkeää onkin, että löytää itsetutkiskelun avulla itselleen sopivimmat keinot. Mikä sopii toiselle, ei välttämättä sovi itselle.
Itsemyötätunnon opettelu ja syventäminen tarvitsee harjoittelua ja itseensä tutustumista. Itsemyötätunnosta on kirjoitettu oppaita ja kirjoja, jotka sisältävät teoriatiedon lisäksi harjoituksia. Taidon opettelu kannattaa, jotta sinulla olisi valmiina keinoja tukea omaa mielen hyvinvointia haastavassa elämäntilanteessa. Alle on koottu linkkejä suomenkielisiin maksuttomiin oppaisiin, joiden avulla voit vahvistaa itsetuntemustasi ja itsemyötätuntoa:
- HelsinkiMissio: Minä riitän ‑opas
- Ikäinstituutti: Pieni myötätunto-opas
- MIELI Suomen mielenterveys ry: Itsetuntemus ja itsetunto
Tutustuit juuri Mielenterveystaidot mielenterveyden tukena ‑kokonaisuuden osaan Hyvinvointia mielen taidoista. Kokonaisuuden muut osat löydät sivulta Hyvä mieli.