Ihmis­suh­de­taidot

Vuoro­vai­kutus, sosi­aa­liset taidot, yksi­näi­syys, perhe, pari­suhde, ero

alt=""?

Vuoro­vai­kutus

Vuoro­vai­ku­tus­tai­tojen avulla olet kontak­tissa toisiin ihmi­siin. Ne ovat taitoja, joita tarvitset joka­päi­väi­sessä elämäs­säsi. Esimer­kiksi kun tapaat uusia ihmisiä ja alat jutella heidän kans­saan tai kun ilmaiset oman mieli­pi­teesi johonkin asiaan.

Vuoro­vai­ku­tus­ti­lan­teissa on tärkeää olla vasta­vuo­roinen, eli kuun­nella ja kuulla mitä toisella on sanot­ta­vaan. Jokainen meistä haluaa kokea, että tulee kohda­tuksi ja hyväk­sy­tyksi omana itse­nään. Sen lisäksi on hyvä huomioida, että vuoro­vai­ku­tus­ti­lan­teissa omalla tunne­ko­ke­muk­sel­lasi, eleil­läsi ja ilmeil­läsi on merki­tystä, sillä toinen ihminen tekee omat tulkin­tansa tilan­teesta osit­tain omien varhaisten tunne­ko­ke­mus­tensa ja lapsuu­desta opit­tujen mallien vuoksi. Toisi­naan toisen henkilön kosketus tai hyväk­syvä katse voi auttaa vasta­vuo­roi­suuden synty­mi­sessä. Silloin tulee tunne, että olen tässä hetkessä sinua varten ja haluan kuun­nella ja ymmärtää sinua.

Vuoro­vai­ku­tus­tai­toja voit halu­tes­sasi harjoi­tella läpi elämän.

Oiva­mieli: Oiva — Tietoinen kuunteleminen

MIELI Suomen mielen­ter­veys ry: Vuoro­vai­ku­tuksen kompas­tus­kiviä voi tunnistaa

alt=""?

Sosi­aa­liset taidot

Sosi­aa­liset taidot tarkoit­tavat kykyä olla ja tulla toimeen muiden ihmisten kanssa eri tilan­teissa. Taitoja siis tarvi­taan ja niitä voit harjoittaa läpi elämän. Ne tulevat oppi­malla, koke­muksen ja kasva­tuksen kautta. Keskeistä on, että pystyt luomaan kontaktin erilai­siin ihmi­siin ja sinulla on vaih­toeh­toja sosi­aa­listen ongel­mien ratkai­se­mi­seksi sekä kykyä valita oikea ratkaisu. Lisäksi ne tarkoit­tavat kykyä ymmärtää toista ihmistä. Pieni lapsi tai ihminen, jolla sosi­aa­liset taidot ovat puut­teel­liset saattaa turvautua aggres­sioon pääs­täk­seen pois hanka­lalta tuntu­vasta tilanteesta.

Joskus sosi­aa­listen tilan­teiden pelko voi olla esteenä toisten seuraan hakeu­tu­mi­selle. Lisä­tietoa itse­näi­sesti tehtä­vistä harjoit­teista löydät täältä:

Mielen­ter­veys­talo: Sosi­aa­lisen jännit­tä­misen omahoito-ohjelma

Perhe

Perhe on yhteisö, johon yleensä liittyy ihmisen tärkeimmät ihmis­suh­teet. Se on voima­vara, jossa jaetaan arkisia asioita ja usein tava­roi­takin. Perheessä voi olla omat kult­tuu­riset erityis­piir­teensä ja tavat, jonka lisäksi siellä harjoi­te­taan taitoja, joista on hyötyä muis­sakin ihmis­suh­teissa. Etenkin lapset samais­tuvat helposti omiin vanhem­piinsa ja oppivat varhaisen vuoro­vai­ku­tuksen mallit kotoaan.

Perheen määri­tel­mänä Suomessa pide­tään sitä, että yhtei­sessä kodissa asuu avo- tai avio­lii­tossa tai rekis­te­röi­dyssä pari­suh­teessa olevat henkilöt lapsi­neen. Tai toinen vanhem­mista lapsi­neen. Tai avo- tai avio­lii­tossa tai rekis­te­röi­dyssä pari­suh­teessa olevat lapset­tomat henkilöt.

Lapsi­per­heeksi määri­tel­lään perhe, jossa asuu vähin­tään yksi alle 18-vuotias lapsi. Näiden lisäksi on useita erilaisia perheitä, joista löydät lisä­tietoa täältä: 


Pari­suhde

Pari­suh­teen terveys­vai­ku­tukset ovat kiis­tat­tomia — niin hyvässä kuin pahassa. Toimiva pari­suhde perustuu ystä­vyy­teen, kump­panin kunnioi­tuk­seen ja luot­ta­muk­seen. Se lisää henkilön mielen hyvin­vointia, jossa hyväolo heijastuu myös lähi­pii­riin ja muihin elämän osa-aluei­siin. Se ei tarkoita, etteikö pari­suh­teessa olisi riitoja, vaan osapuo­lilla on kykyä ratkaista eteen tulevia risti­rii­toja ja tehdä tarvit­taessa kompro­mis­seja, hyväk­syen erilai­setkin mielipiteet.

Pari­suhde voidaan jakaa kolmeen eri vaihee­seen. Ensim­mäi­senä tulee rakas­tu­mis­vaihe, jolloin kiin­nostus rakkauden kohdetta kohtaan on suurta. Tunne on niin valtaisa, että se tuntuu usein kehol­li­si­nakin tunte­muk­sina: ruoka ei maistu, uni ei tule ja kaiken ajan haluaa viettää puolison kanssa. 

Itse­näis­ty­mis­vai­heessa aletaan hakea etäi­syyttä ja eril­li­syyttä kump­pa­nista. Pari­suh­teen osapuolet kaipaavat enemmän omaa tilaa. Kump­pani ja pari­suhde nähdään realis­ti­sem­pana kuin rakas­tu­mis­vai­heessa. Pari­suh­teen reali­soi­tu­minen voi johtaa eroon, kun puoli­soiden erilaiset piir­teet tulevat pari­suh­teessa näkyville. 

Itse­näis­ty­mis­vai­heen jälkeen alkaa rakas­ta­misen vaihe, jolloin hyväk­sy­tään kump­panin huonotkin ominai­suudet ja piir­teet. Pari­suh­teen vaiheet voivat mennä sen osapuo­lilla eri aikaisesti.

Pari­suhde, kuten muutkin ihmis­suh­teet tarvit­sevat toimiak­seen työs­ken­telyä ja yhteistä tahto­tilaa suhteen osapuo­lien kesken. Oman pari­suh­teesi tarkas­te­luun saat työka­luja täältä: 


Ero

On tilan­teita, jolloin pari­suhde hyvistä aiko­muk­sista ja yhtei­sistä unel­mista huoli­matta päättyy eroon. Eropää­töstä miet­tiessä, on hyvä pohtia oman pari­suh­teen tilan­netta, mitä on itse valmis muut­ta­maan omassa käytök­ses­sään ja mitä asioita ei voi muuttaa? Mitkä ovat pari­suh­teesi arvot?

Eron uhatessa elämään tulee uusi kriisi ja luopu­mis­pro­sessi, kun suhteen osapuolet käsit­te­levät päät­ty­nyttä rakkaus­suh­detta. Ero voi tarkoittaa talou­del­lista muutosta ja muutosta myös muissa lähei­sissä ihmis­suh­teissa. Ero voi tapahtua hyvässä yhtei­sym­mär­ryk­sessä, jonka jälkeen suhteen osapuolten on mahdol­lista hyväksyä ero osana omaa elämän­ta­rinaa tai se voi olla hyvinkin riitaisa. Etenkin suhteen jätetyn osapuolen mielen voi vallata katke­ruus, pettymys ja häpeä.

On hyvä muistaa, että erosta selviää. Luopu­mis­pro­sessi vaatii aikaa ja siitä toipu­minen etenee asteit­tain. Alussa on tärkeää keskittyä omaan hyvin­voin­tiin kuten syömi­seen, nukku­mi­seen ja itselle mielek­käi­siin asioihin. Meillä kaikilla on erilainen tapa käsi­tellä päät­ty­nyttä ihmis­suh­detta ja sen nostamia tunteita. Itse­tut­kis­kelun kautta löydät sinulle itsel­lesi sopi­vimman tavan.

Eron kohda­tessa ei kuiten­kaan kannata jäädä yksin. Apua saat: 


Yksi­näi­syys

Yksi­näi­syyden tunne syntyy, kun ihminen kokee itsensä eril­li­seksi ja ulko­puo­li­seksi muuhun yhtei­söön tai yhteis­kun­taan verrat­tuna. Jokainen ihminen kokee yksi­näi­syyttä jossakin vaiheessa elämäänsä – useim­miten muutos- ja krii­si­ti­lan­teissa, esimer­kiksi muutet­tuaan uudelle paik­ka­kun­nalle, eroti­lan­teessa, lapsen syntymän aiheut­taman elämän­muu­toksen aikana tai eläk­keelle jäätyään.

Sosi­aa­linen yksi­näi­syys käsittää tärkeiden ihmis­suh­teiden ja tuki­ver­kos­tojen puut­tu­misen. Emotio­naa­li­sesti yksi­näi­sellä ihmi­sellä voi olla paljon sosi­aa­lisia kontak­teja, mutta yhteen­kuu­lu­vuuden ja merki­tyk­sel­li­syyden tunteet puut­tuvat olemassa olevista ihmissuhteista.

Yksi­näi­syys ja yksin oleminen eivät ole kuiten­kaan samoja asioita keske­nään. Ihminen ei valitse tietoi­sesti yksi­näi­syyttä, mutta jokai­sella on mahdol­li­suus tehdä tietoinen valinta olla yksin. Yksi­näi­syy­dellä on nega­tii­visia vaiku­tuksia tervey­teen ja mielen­ter­vey­teen, mutta yksi­no­leva voi kokea onnel­li­suutta ja tyyty­väi­syyttä valin­tansa myötä.

Miten yksi­näi­syys vaikuttaa terveyteen?

Yksi­näi­syyden vaiku­tuksia tervey­delle ja mielen­ter­vey­delle on tutkittu jo useamman vuosi­kym­menen ajan. Sen on huomattu olevan yhtey­dessä sydän- ja veri­suo­ni­sai­rauk­sien riskiin mielen­ter­vey­del­listen vaiku­tusten ja heiken­ty­neiden elin­ta­pojen kautta. Yksi­näi­sestä elämän­ti­lan­teesta voi aiheutua masen­nusta ja ahdis­tusta, jonka myötä ei vält­tä­mättä jaksa huolehtia omasta itses­tään terveel­lisen ja riit­tävän ravinnon, liikunnan ja sään­nöl­lisen unirytmin muodossa. Vuoro­kausi­rytmi voi viivästyä myöhem­pien nukku­maan­meno- ja herää­mi­sai­kojen seurauk­sena. Yksi­näi­syyden on myös havaittu voimis­tavan muis­ti­sai­rauksia, heiken­tävän kogni­tii­visia toimin­toja, lisäävän itse­tu­hoisia ajatuksia ja itse­mur­ha­riskiä sekä kasvat­tavan riskiä joutua hyväk­si­käytön ja väki­vallan uhriksi.

Millä keinoilla omaa olotilaa voi helpottaa?

  1. Pitä­mällä huolta itsestään 
    • Riit­tävä ja terveel­linen ravit­semus, sopi­vasti liikuntaa, tarpeeksi pitkät yöunet sekä mind­ful­ness-harjoit­teet mielen hyvin­voinnin lisäämiseksi
    • Päivä­rytmin ja rutii­nien ylläpito
    • Päivit­täinen mielekäs teke­minen, itsensä haas­ta­minen psyyk­ki­sesti ja fyysi­sesti harras­tusten avulla
  2. Tekno­lo­giaa hyödyntämällä 
    • Osal­lis­tu­minen virtu­aa­li­siin harraste- ja peli­ryh­miin uusien sosi­aa­listen kontak­tien luomiseksi
    • Puhelut ja viestit
    • Yhteiset akti­vi­teetit läheisten kanssa etäyh­tey­dellä, esimer­kiksi leipo­minen video­pu­helun väli­tyk­sellä tai erilaiset pelit
  3. Ulko­ti­loja hyödyntämällä 
    • Yhteiset käve­ly­lenkit tai muu ulkoliikunta
    • Ulkona järjes­tet­tä­viin harras­te­ryh­miin osallistuminen
  4. Puhu­malla omasta yksi­näi­syy­destä lähei­selle tai ammattilaiselle 
    • Haas­ta­vaan tilan­tee­seen on aina mahdol­lista hakea apua!

Mistä apua yksinäisyyteen?

Etelä-Karja­lassa järjestöt ja seura­kunnat tekevät yksi­näi­syys­työtä, joten näiden toimi­joiden sivus­toihin kannattaa tutustua.
Löydät lisä­tietoa yksi­näi­syy­destä ja sen omatoi­mi­sesta lieven­tä­mi­sestä tutus­tu­malla seuraa­viin linkkeihin:


Tutus­tuit juuri Mielen­ter­veys­taidot mielen­ter­veyden tukena ‑koko­nai­suuden osioon Ihmis­suh­de­taidot. Koko­nai­suuden muut osiot löydät sivulta Hyvä mieli.