Ihmissuhdetaidot
Vuorovaikutus, sosiaaliset taidot, yksinäisyys, perhe, parisuhde, ero
Vuorovaikutus
Vuorovaikutustaitojen avulla olet kontaktissa toisiin ihmisiin. Ne ovat taitoja, joita tarvitset jokapäiväisessä elämässäsi. Esimerkiksi kun tapaat uusia ihmisiä ja alat jutella heidän kanssaan tai kun ilmaiset oman mielipiteesi johonkin asiaan.
Vuorovaikutustilanteissa on tärkeää olla vastavuoroinen, eli kuunnella ja kuulla mitä toisella on sanottavaan. Jokainen meistä haluaa kokea, että tulee kohdatuksi ja hyväksytyksi omana itsenään. Sen lisäksi on hyvä huomioida, että vuorovaikutustilanteissa omalla tunnekokemuksellasi, eleilläsi ja ilmeilläsi on merkitystä, sillä toinen ihminen tekee omat tulkintansa tilanteesta osittain omien varhaisten tunnekokemustensa ja lapsuudesta opittujen mallien vuoksi. Toisinaan toisen henkilön kosketus tai hyväksyvä katse voi auttaa vastavuoroisuuden syntymisessä. Silloin tulee tunne, että olen tässä hetkessä sinua varten ja haluan kuunnella ja ymmärtää sinua.
Vuorovaikutustaitoja voit halutessasi harjoitella läpi elämän.
Oivamieli: Oiva — Tietoinen kuunteleminen
MIELI Suomen mielenterveys ry: Vuorovaikutuksen kompastuskiviä voi tunnistaa
Sosiaaliset taidot
Sosiaaliset taidot tarkoittavat kykyä olla ja tulla toimeen muiden ihmisten kanssa eri tilanteissa. Taitoja siis tarvitaan ja niitä voit harjoittaa läpi elämän. Ne tulevat oppimalla, kokemuksen ja kasvatuksen kautta. Keskeistä on, että pystyt luomaan kontaktin erilaisiin ihmisiin ja sinulla on vaihtoehtoja sosiaalisten ongelmien ratkaisemiseksi sekä kykyä valita oikea ratkaisu. Lisäksi ne tarkoittavat kykyä ymmärtää toista ihmistä. Pieni lapsi tai ihminen, jolla sosiaaliset taidot ovat puutteelliset saattaa turvautua aggressioon päästäkseen pois hankalalta tuntuvasta tilanteesta.
Joskus sosiaalisten tilanteiden pelko voi olla esteenä toisten seuraan hakeutumiselle. Lisätietoa itsenäisesti tehtävistä harjoitteista löydät täältä:
Mielenterveystalo: Sosiaalisen jännittämisen omahoito-ohjelma
Perhe
Perhe on yhteisö, johon yleensä liittyy ihmisen tärkeimmät ihmissuhteet. Se on voimavara, jossa jaetaan arkisia asioita ja usein tavaroitakin. Perheessä voi olla omat kulttuuriset erityispiirteensä ja tavat, jonka lisäksi siellä harjoitetaan taitoja, joista on hyötyä muissakin ihmissuhteissa. Etenkin lapset samaistuvat helposti omiin vanhempiinsa ja oppivat varhaisen vuorovaikutuksen mallit kotoaan.
Perheen määritelmänä Suomessa pidetään sitä, että yhteisessä kodissa asuu avo- tai avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa olevat henkilöt lapsineen. Tai toinen vanhemmista lapsineen. Tai avo- tai avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa olevat lapsettomat henkilöt.
Lapsiperheeksi määritellään perhe, jossa asuu vähintään yksi alle 18-vuotias lapsi. Näiden lisäksi on useita erilaisia perheitä, joista löydät lisätietoa täältä:
- Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos: Perheiden moninaisuus
- Monimuotoiset perheet – verkosto: Monimuotoiset perheet
- Sateenkaariperheet ry: Mikä on sateenkaariperhe?
Parisuhde
Parisuhteen terveysvaikutukset ovat kiistattomia — niin hyvässä kuin pahassa. Toimiva parisuhde perustuu ystävyyteen, kumppanin kunnioitukseen ja luottamukseen. Se lisää henkilön mielen hyvinvointia, jossa hyväolo heijastuu myös lähipiiriin ja muihin elämän osa-alueisiin. Se ei tarkoita, etteikö parisuhteessa olisi riitoja, vaan osapuolilla on kykyä ratkaista eteen tulevia ristiriitoja ja tehdä tarvittaessa kompromisseja, hyväksyen erilaisetkin mielipiteet.
Parisuhde voidaan jakaa kolmeen eri vaiheeseen. Ensimmäisenä tulee rakastumisvaihe, jolloin kiinnostus rakkauden kohdetta kohtaan on suurta. Tunne on niin valtaisa, että se tuntuu usein kehollisinakin tuntemuksina: ruoka ei maistu, uni ei tule ja kaiken ajan haluaa viettää puolison kanssa.
Itsenäistymisvaiheessa aletaan hakea etäisyyttä ja erillisyyttä kumppanista. Parisuhteen osapuolet kaipaavat enemmän omaa tilaa. Kumppani ja parisuhde nähdään realistisempana kuin rakastumisvaiheessa. Parisuhteen realisoituminen voi johtaa eroon, kun puolisoiden erilaiset piirteet tulevat parisuhteessa näkyville.
Itsenäistymisvaiheen jälkeen alkaa rakastamisen vaihe, jolloin hyväksytään kumppanin huonotkin ominaisuudet ja piirteet. Parisuhteen vaiheet voivat mennä sen osapuolilla eri aikaisesti.
Parisuhde, kuten muutkin ihmissuhteet tarvitsevat toimiakseen työskentelyä ja yhteistä tahtotilaa suhteen osapuolien kesken. Oman parisuhteesi tarkasteluun saat työkaluja täältä:
- Mielenterveystalo: Parisuhteen omahoito
- Mannerheimin lastensuojeluliitto: Parisuhde
- Mielenterveystalo: Parisuhteen kriisit
- Mannerheimin lastensuojeluliitto: Parisuhteen vaikeudet
Ero
On tilanteita, jolloin parisuhde hyvistä aikomuksista ja yhteisistä unelmista huolimatta päättyy eroon. Eropäätöstä miettiessä, on hyvä pohtia oman parisuhteen tilannetta, mitä on itse valmis muuttamaan omassa käytöksessään ja mitä asioita ei voi muuttaa? Mitkä ovat parisuhteesi arvot?
Eron uhatessa elämään tulee uusi kriisi ja luopumisprosessi, kun suhteen osapuolet käsittelevät päättynyttä rakkaussuhdetta. Ero voi tarkoittaa taloudellista muutosta ja muutosta myös muissa läheisissä ihmissuhteissa. Ero voi tapahtua hyvässä yhteisymmärryksessä, jonka jälkeen suhteen osapuolten on mahdollista hyväksyä ero osana omaa elämäntarinaa tai se voi olla hyvinkin riitaisa. Etenkin suhteen jätetyn osapuolen mielen voi vallata katkeruus, pettymys ja häpeä.
On hyvä muistaa, että erosta selviää. Luopumisprosessi vaatii aikaa ja siitä toipuminen etenee asteittain. Alussa on tärkeää keskittyä omaan hyvinvointiin kuten syömiseen, nukkumiseen ja itselle mielekkäisiin asioihin. Meillä kaikilla on erilainen tapa käsitellä päättynyttä ihmissuhdetta ja sen nostamia tunteita. Itsetutkiskelun kautta löydät sinulle itsellesi sopivimman tavan.
Eron kohdatessa ei kuitenkaan kannata jäädä yksin. Apua saat:
- Väestöliitto: Tietoa erosta
- Mielenterveystalo: Tietoa erosta
- MIELI Etelä-Karjalan mielenterveys ry: Saimaan kriisikeskus
Yksinäisyys
Yksinäisyyden tunne syntyy, kun ihminen kokee itsensä erilliseksi ja ulkopuoliseksi muuhun yhteisöön tai yhteiskuntaan verrattuna. Jokainen ihminen kokee yksinäisyyttä jossakin vaiheessa elämäänsä – useimmiten muutos- ja kriisitilanteissa, esimerkiksi muutettuaan uudelle paikkakunnalle, erotilanteessa, lapsen syntymän aiheuttaman elämänmuutoksen aikana tai eläkkeelle jäätyään.
Sosiaalinen yksinäisyys käsittää tärkeiden ihmissuhteiden ja tukiverkostojen puuttumisen. Emotionaalisesti yksinäisellä ihmisellä voi olla paljon sosiaalisia kontakteja, mutta yhteenkuuluvuuden ja merkityksellisyyden tunteet puuttuvat olemassa olevista ihmissuhteista.
Yksinäisyys ja yksin oleminen eivät ole kuitenkaan samoja asioita keskenään. Ihminen ei valitse tietoisesti yksinäisyyttä, mutta jokaisella on mahdollisuus tehdä tietoinen valinta olla yksin. Yksinäisyydellä on negatiivisia vaikutuksia terveyteen ja mielenterveyteen, mutta yksinoleva voi kokea onnellisuutta ja tyytyväisyyttä valintansa myötä.
Miten yksinäisyys vaikuttaa terveyteen?
Yksinäisyyden vaikutuksia terveydelle ja mielenterveydelle on tutkittu jo useamman vuosikymmenen ajan. Sen on huomattu olevan yhteydessä sydän- ja verisuonisairauksien riskiin mielenterveydellisten vaikutusten ja heikentyneiden elintapojen kautta. Yksinäisestä elämäntilanteesta voi aiheutua masennusta ja ahdistusta, jonka myötä ei välttämättä jaksa huolehtia omasta itsestään terveellisen ja riittävän ravinnon, liikunnan ja säännöllisen unirytmin muodossa. Vuorokausirytmi voi viivästyä myöhempien nukkumaanmeno- ja heräämisaikojen seurauksena. Yksinäisyyden on myös havaittu voimistavan muistisairauksia, heikentävän kognitiivisia toimintoja, lisäävän itsetuhoisia ajatuksia ja itsemurhariskiä sekä kasvattavan riskiä joutua hyväksikäytön ja väkivallan uhriksi.
Millä keinoilla omaa olotilaa voi helpottaa?
- Pitämällä huolta itsestään
- Riittävä ja terveellinen ravitsemus, sopivasti liikuntaa, tarpeeksi pitkät yöunet sekä mindfulness-harjoitteet mielen hyvinvoinnin lisäämiseksi
- Päivärytmin ja rutiinien ylläpito
- Päivittäinen mielekäs tekeminen, itsensä haastaminen psyykkisesti ja fyysisesti harrastusten avulla
- Teknologiaa hyödyntämällä
- Osallistuminen virtuaalisiin harraste- ja peliryhmiin uusien sosiaalisten kontaktien luomiseksi
- Puhelut ja viestit
- Yhteiset aktiviteetit läheisten kanssa etäyhteydellä, esimerkiksi leipominen videopuhelun välityksellä tai erilaiset pelit
- Ulkotiloja hyödyntämällä
- Yhteiset kävelylenkit tai muu ulkoliikunta
- Ulkona järjestettäviin harrasteryhmiin osallistuminen
- Puhumalla omasta yksinäisyydestä läheiselle tai ammattilaiselle
- Haastavaan tilanteeseen on aina mahdollista hakea apua!
Mistä apua yksinäisyyteen?
Etelä-Karjalassa järjestöt ja seurakunnat tekevät yksinäisyystyötä, joten näiden toimijoiden sivustoihin kannattaa tutustua.
Löydät lisätietoa yksinäisyydestä ja sen omatoimisesta lieventämisestä tutustumalla seuraaviin linkkeihin:
- HelsinkiMissio:Yksinäisyysfoorumi Apua yksinäisyyteen
- Mielenterveystalo: Mistä apua yksinäisyyteen?
- MIELI Suomen Mielenterveys ry: Apua yksinäisyyteen
- Punainen Risti: Ystävätoiminta
Tutustuit juuri Mielenterveystaidot mielenterveyden tukena ‑kokonaisuuden osioon Ihmissuhdetaidot. Kokonaisuuden muut osiot löydät sivulta Hyvä mieli.
