Molem­milla saa hampaat puhtaiksi. Tärkeintä harjauk­sessa on oppia oikea harjaus­tek­niikka ja harjata hampaat suosi­tuksen mukai­sesti, kahdesti päivässä.
Fluo­ri­ham­mas­tahnan käyt­tö­suo­situs (pdf)

Hammas­välit voidaan puhdistaa hammas­vä­li­har­joilla, kolmio­mal­li­silla hammas­ti­kuilla tai hammas­lan­galla. Hammas­vä­lien koko vaikuttaa sopivan väli­neen valin­taan; ahtai­siin väleihin sopii hammas­lanka ja suurem­piin väleihin joko hammas­vä­li­harja tai tikku. Aikuisten ja nuorten on hyvä puhdistaa hammas­välit päivittäin.

Terveel­linen ja ravit­seva ruoka­valio edistää koko kehon terveyttä. Suun­ter­veyden osalta on tärkeää noudattaa lisäksi sään­nöl­listä ateria­rytmiä, koska epäsään­nöl­linen ateria­rytmi ja napos­telu sekä soke­roi­tujen ja happa­mien juomien naut­ti­minen useita kertoja päivässä lisäävät selvästi hampaiden reikiin­ty­mis­riskiä.
Lue lisää sään­nöl­li­sestä ateriarytmistä

Eroosio on hampaan pinnan kulu­mista. Eroo­siota voi aiheuttaa elimistön omat hapot, esimer­kiksi oksen­telu, tai ulko­puo­lelta saadut hapot, esimer­kiksi happamat juomat tai ruoat. Eroo­sion merk­kejä voivat olla hampaan kulu­minen, hampaan pinnan himme­ne­minen, vihlo­minen ja hammas­luun paljas­tu­minen hammas­kiil­teen alta. Eroosio on paran­tu­maton vaurio, sillä liuennut kiille ei palaudu.

Eroo­siota voivat aiheuttaa ravin­toai­neet, joiden ph-arvo on alle 5,5. Tutustu tarkemmin juoma­suo­si­tuk­siin ja eri juomien ph-arvoihin: Juomilla on väliä – harkitse mitä juot ‑suositus (pdf)

Tupakka- ja niko­tii­ni­riip­pu­vuus on merkit­tävä riski­te­kijä suun­ter­vey­delle. Suussa tupa­kointi ja nuuskan käyttö aiheut­tavat sekä tervey­del­lisiä että kosmeet­tisia hait­toja. Tupakka- ja niko­tii­ni­tuot­teiden käytön lopet­ta­minen kannattaa aina. Suun terveyden osalta riski menettää hampaita alenee ja ikenien terveys paranee. Lisäksi lima­kal­vo­muu­tosten ja syövän riski pienenee ja lima­kal­vo­muu­tokset ‑ja vauriot para­nevat. Jos tarvitset tukea tupakka- tai niko­tii­ni­tuot­teiden käytön lopet­ta­mi­sessa, suun tervey­den­huollon ammat­ti­laiset auttavat sinua siinä.

Suun alueen tuleh­duk­silla on osoi­tettu olevan yhteyksiä moniin yleis­sai­rauk­siin eli hoita­mat­to­mina ne voivat olla vaaral­lisia. Kipu suussa on yleensä merkki ongel­masta, mutta kaikki suun sairaudet eivät oireile. Ylei­simmät suun sairaudet ovat karies eli reikiin­ty­minen ja iensai­raudet.

Lisää muista suun oireista voit lukea alta:

• Suun haavauma eli afta
• Hammas­särky
• Pahan­ha­juinen hengitys
• Hammas­kivi
• Hampaiden vihlo­minen

Puren­tae­li­mis­töllä tarkoi­te­taan leuka­ni­veliä, pure­ma­li­haksia, hampaistoa ja niihin lähei­sesti liit­tyviä kudoksia. Niiden kipu­ti­loista ja toimin­ta­häi­riöistä taval­li­simpia ovat leuka­ni­velen äänet, leuka­ni­velten tai pure­ma­li­hasten kipu, suun rajoit­tunut avaa­minen ja alaleuan liike­häi­riöt. Muita oireita ovat muun muassa pään­särky, kasvo­kipu ja korva­kipu. Puren­tae­li­mistön vaivat ovat usein lieviä eivätkä vaadi aina hoitoa.
Lue lisää puren­ta­vai­vojen hoidosta

Pure­ma­li­hasten hieronta- ja venyt­te­ly­oh­jeet (pdf)
Pure­ma­li­hasten oireet ja omahoito (pdf)

Hammas­hoito- tai hammas­lää­kä­ri­pelko on melko yleistä. Hammas­hoi­to­pelko on hyvä ottaa puheeksi jo aikaa vara­tessa. Lisäksi siitä voi keskus­tella vastaa­no­tolla suun tervey­den­huollon ammat­ti­laisen kanssa ja miettiä yhdessä keinoja sen helpottamiseen.

Pelkoa voidaan helpottaa vastaa­no­tolla erilaisin keinoin; asiakas voi kuun­nella musiikkia hoidon aikana, vastaa­no­tolle voi ottaa läheisen henkilön mukaan tai asiakas voi sopia ammat­ti­laisen kanssa siitä, miten toivoo hoidon etenevän.

Pelosta huoli­matta on tärkeää totuttaa itsensä käymään sään­nöl­li­sesti hammas­hoi­dossa, koska hammas­hoi­to­pelko voi johtaa pelon kier­tee­seen. Tästä voi seurata suun terveyden huono­ne­minen ja hoidon vaikeu­tu­minen. On hyvä muistaa, että pelko vähenee koke­muksen myötä.