Lasten ja nuorten koronarokotukset
Päivitetty 16.5.2023
Syystalven 2022 tehosteannoksen jälkeen 12 vuotta täyttäneille voimakkaasti immuunipuutteisille voidaan antaa uusia tehosteannoksia hoitavan lääkärin yksilöllisen arvion perusteella.
THL suosittaa 6kk – 4v. koronarokotuksia, jos lapsella on jokin vakavalle koronataudille mahdollisesti altistava perussairaus. Katso lisää THL sivuilta 6kk – 4v koronarokotuksista. Rokotuksia voi tiedustella numerosta 05 352 7260. Tämän jälkeen lääkäri tekee arvion rokotuksen hyödystä. Rokotuspisteeltä soitetaan vanhemmalle kun arvio on tehty ja kerrotaan lääkärin tekemästä arviosta ja sovitaan tarvittava rokotusaika.
Voimakkaasti immuunipuutteisten 5–11-vuotiaiden perussarjaan on lisätty kolmas rokoteannos, kun toisesta rokotuksesta on kulunut vähintään 2 kuukautta.
- THL suosittelee koronarokotuksia 6kk –11-vuotiaille, joilla on jokin vakavalle koronataudille mahdollisesti altistava perussairaus, voivat hyötyä rokotusten perussarjasta yksilölliseen harkintaan perustuen.
- Muille 5–11-vuotiaille THL ei enää lääketieteellisin perustein suosittele koronarokotuksia tarjottavaksi. Heidän rokotuksiaan ei tarvitse kuitenkaan heti keskeyttää. THL suosittelee, että etenkin jo aloitetut rokotussarjat voi täydentää loppuun saakka.
THL: usein kysyttyä lasten ja nuorten koronarokotuksista
Rokotusvälit annoksittain ja ryhmittäin:
- 6kk – 4v perusrokotussarjaan kuuluu kolme annosta. 1- ja 2‑rokotuksen suositeltu annosväli on 6 – 12 viikkoa ja 2- ja 3‑rokotuksen väli on 3 kk. Rokote on eri kuin 5v – 11v rokote.
- 5 – 17- vuotiaat saavat 2 rokotusannosta 6 — 12 viikon rokotusvälillä.
- Voimakkaasti immuunipuutteiset 5 – 17- vuotiaat saavat kolmannen rokoteannoksen kun toisesta rokotuksesta on kulunut vähintään 2 kuukautta.
- Voimakkaasti immuunipuutteiset 12 – 17- vuotiaat saavat neljännen rokoteannoksen kun kolmannesta rokotuksesta on kulunut 3 — 4 kuukautta. Hoitava lääkäri voi suosittaa lisätehosteita yksilöllisesti tarpeen mukaan. Rokotusväli edelliseen rokotukseen tai sairastettuun koronaan tulee olla vähintään kolme kuukautta.
- Riskiryhmiin kuuluvat 12 — 17- vuotiaat saavat kolmannen rokotuksen kun toisesta rokotuksesta on kulunut vähintään 6 kuukautta.
- Muut 12 — 17- vuotiaat voivat saada kolmannen rokoteannoksen tarvittaessa perustellusta syystä esimerkiksi matkan takia, kun toisesta rokotuksesta on on kulunut vähintään 6 kuukautta.
Rokotuspaikat ja ajanvaraus
5 – 15 ‑vuotiaiden rokotuksia annetaan vain ajanvarauksella numerosta 05 352 7260 klo 7 — 20. Alle 12-vuotiailla vanhemman tulee olla mukana rokotuspisteellä.
Alaikäisen koronarokotustodistus
Jos alaikäinen ei voi tulostaa koronarokotustodistustaan Omakannasta, katso Koronatodistukset ‑sivulta, kuinka tulee toimia. Alle 10 ‑vuotiaan koronatodistus näkyy vanhemmalle toisen puolesta asioinnin kautta.
Etelä-Karjalan hyvinvointialueen potilastietojärjestelmä ei vielä mahdollista vanhemmille pääsyä 10 vuotiaan tietoihin vaikka nuori haluaisikin.
Kuka päättää lapsen tai nuoren rokottamisesta?
Terveydenhuollossa alaikäinen voi päättää hoidostaan, myös rokotusten ottamisesta silloin, kun hän on kehitystasonsa mukaisesti siihen kykenevä (Potilaslaki 7 §). Jos nuori ei kykene tai halua päättää rokotuksestaan itse, rokottamiseen kysytään suostumusta huoltajilta. Jos nuorella on useampi kuin yksi huoltaja, suostumus tarvitaan kaikilta huoltajilta. Alaikäisen päätöskyvyn arvioi terveydenhuollon ammattihenkilö.
Potilaslaissa ei ole asetettu mitään varsinaista ikärajaa alaikäisen itsemääräämisoikeudelle. Ratkaisevaa on, kykeneekö nuori ymmärtämään hoidon tai siitä kieltäytymisen merkityksen ja vaikutuksen terveydelleen.
Jotta lapsi tai nuori voi antaa pätevän suostumuksen rokottamiseensa, hänen pitää saada riittävästi ja ymmärrettävällä tavalla tietoa mm. koronavirustaudista, koronarokotuksesta ja koronarokotuksen mahdollisista haittavaikutuksista. Rokottaja arvioi tiedon- ja keskustelutarpeen laajuutta ja sisältöä lapsen tai nuoren yksilöllisen tarpeen mukaisesti. Hänen tehtävänään on arvioida, kykeneekö lapsi tai nuori tekemään tässä asiassa itsenäisen päätöksen. Lapsen tai nuoren suostumuksen tulee olla vapaaehtoinen ja hänellä tulee olla yllä kuvattu kyky suostumuksen antamiseen.
6kk –15 ‑vuotiaan vanhempien / alaikäisen tulee täyttää Suostumus alaikäisen koronarokotukselle -lomake:
Mitä rokotteita käytetään?
Rokotukset annetaan lapsille ja nuorille käytettäväksi hyväksytyillä Pfizerin ja Modernan valmisteilla.
- 6kk – 11 vuotiaille tarjotaan erikseen näille ikäryhmälle tarkoitettuja Biontech-Pfizerin Comirnaty-rokotteita
- 12 – 17 vuotiaille tytöille tarjotaan Biontech-Pfizerin Comirnaty-rokotetta tai Modernan Spikevax ‑rokotetta
- 12 – 17vuotiaille tarjotaan Biontech-Pfizerin Comirnaty-rokotetta
Lasten ja nuorten rokotukset näillä rokotteilla ovat jo alkaneet laajasti Yhdysvalloissa, Kanadassa sekä useissa Euroopan maissa.
Lisätietoa rokotuksista: THL: 6kk — 11 vuotiaiden lasten rokotuksista ja THL: 12 — 15 vuotiaoden rokotuksista
Lisätietoja rokotteista: THL/ mRNA-rokotteet
Lisätietoja rokotuksista: THL: usein kysyttyä lasten ja nuorten rokotuksista
Hyötyykö terve lapsi koronarokotuksista?
Koronatauti on lapsilla ja nuorilla yleensä lievä. Tiedetään, että riskiryhmiin kuuluvilla nuorilla vakava tauti on yleisempi kuin muilla saman ikäisillä. Harvinaisissa tapauksissa koronavirus voi kuitenkin aiheuttaa myös terveelle nuorelle vakavan koronataudin tai jälkitaudin. Nuorilla on raportoitu myös pitkäkestoisia oireita koronataudin jälkeen, mutta aiheesta on vasta vähän tutkimustietoa.
Koronarokotus vähentää viruksen tarttumista ihmisestä toiseen. Siksi rokotusten avulla on myös mahdollista lieventää erityisesti lapsiin ja nuoriin kohdistuvien rajoitusten tarvetta. Esimerkiksi koulunkäyntiin ja harrastuksiin kohdistuvat rajoitukset vaikuttavat lasten hyvinvointiin voimakkaasti.
Rokotus on kaikille vapaaehtoinen.
Ovatko koronarokotteet turvallisia?
– Suomessa on rokotettu yli 20 000 12–15 ‑vuotiasta. Fimealta saatujen tietojen mukaan näistä on tehty yhteensä 26 haittavaikutusilmoitusta, joista kuudessa haitta on ilmoitettu vakavaksi ja näistä yksi on johtanut sairaalahoitoon. Pääsääntöisesti rokotteet aiheuttavat tälle ikäryhmälle samanlaisia paikallisoireita, kuin aikuisille. Voi ilmetä rokotuskohdan punotusta, kutinaa, käden kipua, kuumetta tai pahoinvointia, kertoo Eksoten terveyspalvelujen johtaja Tuula Karhula.
Paikallis- ja yleisoireet alkavat yleensä parin vuorokauden sisällä rokottamisesta. Ne menevät ohi muutamissa tunneissa tai vuorokausissa. Niitä voi hoitaa kuume- ja kipulääkkeellä, kuten ibuprofeenilla, naprokseenilla tai parasetamolilla. Paikallis- ja yleisoireet eivät estä jatkorokotuksia.
Koronarokotus vähentää viruksen tarttumista ihmisestä toiseen. Siksi rokotusten avulla on myös mahdollista lieventää erityisesti lapsiin ja nuoriin kohdistuvien rajoitusten tarvetta.
– On ymmärrettävää, että uusi rokote herättää huolta. Näitä lapsille ja nuorille annettavia mRNA-rokotteita on kuitenkin annettu nyt miljoonia annoksia ympäri maailmaa. Tutkimuksia on tehty ja niitä tehdään koko ajan lisää, hyötyjä ja haittoja arvioidaan tutkittuun tietoon pohjautuen, kertoo Karhula.
– Rokotuskeskustelu menee turhaan ääripäiden väliseksi taisteluksi. Useimmiten rokotteen turvallisuutta pohtivat ovat ihan tavallisia vanhempia tai lapsia. Tärkeää olisi, että juuri heillä olisi mahdollisuus tehdä päätös rokottamisesta tai rokottamatta jättämisestä luotettavaan tietoon nojaten. Tietoa kannattaa hakea THL:n sivuilta ja tutustua myös lähteisiin, jotka THL:nkin sivuilla mainitaan, neuvoo Karhula.
THL/ Viisi kysymystä ja vastausta nuorten koronarokotuksista vastaa seuraaviin kysymyksiin:
Tiedetäänkö koronarokotteista tarpeeksi, jotta nuorten rokottaminen on turvallista? Mistä 12–15-vuotiaille annettavat koronarokotteet tulevat? Miksi koronarokotteista on tehty Suomessa paljon haittailmoituksia? Pystytäänkö kaikki ilmoitukset käsittelemään? Saako nuori koronarokotuksen syntymävuoden vai syntymäpäivän perusteella?
Lisätietoja THL: 5 — 11 ‑vuotiaiden lasten rokotuksista
Miten keskustella lapsen tai nuoren kanssa koronarokotuksista?
Omien perheenjäsenten kanssa on hyvä keskustella rokottamisesta neutraalisti. Terveydenhuollossa alaikäinen voi päättää hoidostaan, myös rokotusten ottamisesta silloin, kun hän on kehitystasonsa mukaisesti siihen kykenevä (Potilaslaki 7 §). Potilaslaissa ei ole asetettu mitään varsinaista ikärajaa alaikäisen itsemääräämisoikeudelle. Ratkaisevaa on, kykeneekö nuori ymmärtämään hoidon tai siitä kieltäytymisen merkityksen ja vaikutuksen terveydelleen.
Jotta lapsi tai nuori voi antaa pätevän suostumuksen rokottamiseensa, hänen pitää saada riittävästi ja ymmärrettävällä tavalla tietoa mm. koronavirustaudista, koronarokotuksesta ja koronarokotuksen mahdollisista haittavaikutuksista.
Koronarokottamisesta voi keskustella myös rokottajan kanssa ja omat huolet onkin hyvä tuoda esiin. Rokottaja voi keskustella rokotteista ja rokottamiseen liittyvistä asioista rokotettavan tai hänen vanhempansa kanssa. Rokottaja pystyy tarvittaessa kertomaan, mitä rokottamattomuus tarkoittaa yksilö- ja väestötasolla. Hän osaa myös antaa rokottamiseen ja rokotustilanteisiin liittyviä ohjeita.
Koronapandemia on saanut liikkeelle valtavan määrän disinformaatiota eli virheellistä ja harhaanjohtavaa tietoa. Perheissä voi olla tarpeellista käsitellä medialukutaidon ja mediakriittisyyden aihepiirejä. Esimerkiksi valheellisia, aidolta näyttäviä tilastoja liikkuu tällä hetkellä nuorten suosimilla sosiaalisen median alustoilla.
THL: https://thl.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet-ja-uutiset/naista-merkeista-tunnistat-vaaran-tiedon-verkossa
Koronaviruspandemia on johtanut disinformaation ja valeuutisten leviämiseen, mikä heikentää viruksen vastaisten toimien tehoa. Lisätietoja: Euroopan parlamentti / Disinformaatio
Eksote pyytää sekä perheitä, että koulujen henkilökuntaa tarkkailemaan mahdollista painostamista suuntaan tai toiseen. Lapsilla ja nuorilla tulisi olla mahdollisuus päättää rokotuksestaan ilman lähipiirin painostamista.
Kouluja kehotetaan toimimaan koronarokotus-aiheen käsittelyssä Opetushallituksen linjauksen mukaan. https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/miten-koronarokotuksia-kasitellaan-opetuksessa-ja-voiko-nuori-paattaa-itse
Palaa takaisin Koronarokotukset ‑pääsivulle >