Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on arvioinut Etelä-Karjalan hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalvelut vuonna 2020. Vuoden 2020 arviointi tehtiin hyvinvointialueittain, ja se koskee vuotta 2020 ja alkuvuotta 2021. Etelä-Karjalan raportti arvioinnista julkaistaan 18.1.2022. THL arvioi sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta vuosittain Suomen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistä. Heinäkuussa 2021 voimaan tulleessa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaissa tehtävä muuttui lakisääteiseksi.
Järjestämislain perusteella THL arvioi sote-palvelujen järjestämistä hyvinvointialueittain ja yhteistyöalueittain. Yhteistyöalueet koostuvat alueidensa hyvinvointialueista ja noudattelevat pääsääntöisesti aiempien sairaanhoitopiirien erityisvastuualueita.
Raportissa nostetaan esiin mm. seuraavia keskeisiä havaintoja Etelä-Karjalan alueelta:
- Etelä-Karjalan asukkaiden sosiaali- ja terveyspalvelujen tarpeessa näkyy suuri ikääntyneiden väestöosuus. Pienituloisuus on yleistä ja alkoholiongelmat korostuvat miehillä.
- Palkkaharmonisoinnin takautuvat kulut kurittivat voimakkaasti Eksoten vuoden 2020 taloutta nostaen myös alueen kuntien sote-kustannuksia. Eksoten toiminnan ja talouden sopeuttamiseksi on haettu ratkaisuja myös vuoden 2021 lopulla alkaneissa yhteistoimintaneuvotteluissa.
- Kuntoutustoimintaa on kehitetty aktiivisesti, muun muassa palvelukohtaiset prosessit on päivitetty ja toimintakykymobiili on käytössä. Kotikuntoutusta ja fysioterapeuttien suoravastaanottopalveluja kehitetään. Myös etäkuntoutusta laajennetaan.
- Päivystyksellisten palvelujen käyttö on runsasta. Päivystystä kuormittavat työikäiset ja päivystykseen toistuvasti palaavat huonokuntoiset ikääntyneet, joilta puuttuu jatkohoitopaikkoja. Päivystyksen pullonkauloja selvitetään alueella aktiivisesti ja hoitopolkuja kehitetään. Asiakaspalvelukeskus Kaiku24 on avattu syksyllä 2021 parantamaan palveluprosesseja ja ohjaamaan asiakkaita aikaisempaa sujuvammin tarpeenmukaisiin palveluihin.
- Alueella on yhteiset sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilastietojärjestelmät. Sosiaali- ja terveyspiiri Eksote on edelläkävijä tietojohtamisessa, kun kustannus‑, toiminta- ja henkilöstöresurssitiedot on yhdistetty jo vuosien ajan.
Arvioinnissa painottuivat kaksi alueen itse määrittelemää ja sosiaali- ja terveysministeriön (STM) vahvistamaa erityisteemaa. Hyvinvointialueen erityisteemat olivat
- Kuntoutuksen kehittäminen osana peruspalveluja.
- Päivystyksellisten palvelujen saatavuus sekä päivystyksellisten palvelujen tarpeen vähentäminen peruspalvelujen saatavuutta parantamalla.
Lisäksi arvioinnissa tarkastellaan alueen väestön palvelutarvetta, palvelujen järjestämisen nykytilaa ja niiden kehityssuuntaa, sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia, rahoitusta ja investointeja. Samalla tuotetaan myös alueen sote-tiedonhallinnan ja digitalisaation tilannekuva.
Linkki: THL:n arviontiraportti Etelä-Karjalan hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalveluista vuonna 2020
Eksoten näkemyksiä raportin antiin
Eksoten operatiivinen päällikkö Minna Lignell kertoo, että kuntoutus ja päivystykselliset palvelut valikoituivat raportin erityisteemoiksi yhteisen keskustelun pohjalta.
”Kuntoutusta on kehitetty ja tutkittu monin eri tavoin Eksote-vuosien aikana. Kuntoutus on poikkileikkaava kokonaisuus, jolla on sekä ennakoiva ja ennaltaehkäisevä että toimintakykyä ylläpitävä tai korjaava funktio. Tämän takia halusimme nostaa tähän arviointiin kuntoutuksen roolin ja kuntoutuksen kentällä tehdyn hienon työn. Kuntoutuksen peruspalvelujen kehittäminen kytkeytyy meillä mm. työhyvinvointi- ja toimintakykyohjelmaan, tulevaisuuden sote-keskukseen sekä kuntien ja Kelan kanssa tehtävään yhteistyöhön”, kertoo Minna Lignell.
”Päivystyksellisten palvelujen ja päivystystoiminnan rooli yleensäkin on meidän alueellamme erityisen tärkeä suhteessa muihin palveluihin ja esim. kotona asumiseen. Peruspalvelujen kehittäminen on pääministeri Sanna Marinin hallituksen mukaisesti nostettu kehittämisen kärkeen mm. Tulevaisuuden sote ‑keskusohjelman hankkeena. Tämä ei kuitenkaan poissulje sitä, etteikö erityistason ja erikoissairaanhoidon toimintaa kehitettäisi, sitä tehdään myös. Integraatiota haluamme vahvistaa jatkossakin”, korostaa Minna Lignell.
Eksoten kehitysjohtaja ja Etelä-Karjalan hyvinvointialueen vastuuvalmistelija Merja Tepponen näkee teemoissa synergiaetuja: “Halusimme nostaa esille nämä teemat myös siksi, että toimintakykyä tukemalla toivomme voivamme vaikuttaa tulevaisuudessa myös päivystyspalvelujen käyttöön. Kuntoutuksesta on keskusteltu myös kovin vähän osana hyvinvointialueiden mahdollisuuksia.”
Tämä sote-arviointi ja tilannekuva vahvistaa Eksoten ymmärrystä valikoiduista strategisista suunnista ja työstä, jossa Eksoten tulee entisestään jatkaa uudistamista. Se antaa osaltaan myös suuntaa hyvinvointialueen rakentamiseen. Raporttia hyödynnetään mm. HVA-strategiakokonaisuuden laatimisessa, oma-arvioinnissa ja laadun parantamisessa.
Minna Lignell kehottaa kuitenkin huomioimaan, että tämä julkaistava raportti arvioi ja kuvaa mennyttä aikaa. Osa huomioista on saattanut muuttua ja osaa kehitetään.
Lue lisää:
Sosiaali- ja terveyspalvelujen 2020 arviointi thl.fi:ssä
Linkki Etelä-Karjalan arvioinnin verkkojulkaisuun
THL on arvioinut hyvinvointialueiden sote-palvelut – nyt julkaistavat raportit tukevat uusien alueiden palvelujen kehittämistä. THL:n tiedote 23.11.2021
Vauhti kiihtyy valmistelussa – THL:n arvioinnit sote-palveluista kirittävät alueita. Nina Knape ja Pekka Rissanen, kolumni 29.11.2021
Lisätietoja:
THL
- arviointipäällikkö, tiimipäällikkö Nina Knape, puh. 029 524 7683, [email protected]
- tietoylijohtaja Pekka Rissanen, puh. 029 524 6068, [email protected]
Etelä-Karjalan hyvinvointialue
- toimitusjohtaja Timo Saksela, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote, puh. 0400 811 996, [email protected]
- terveyspalvelujen johtaja Tuula Karhula, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote, puh. 040 194 4936, [email protected]
- kehitysjohtaja Merja Tepponen, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote, puh. 0400 655 197, [email protected]
