Sään ennus­te­taan muut­tuvan heltei­seksi. Lämpö ja auringon paiste kuuluvat kesään. Aurin­golta on hyvä suojautua, kun helle tuntuu tuka­lalta. Ikään­tyessä janon tunne usein heik­kenee, vaikka nesteen tarve säilyy ennal­laan. 

Aurin­golta suojau­tu­minen, asunnon viilen­tä­minen mahdol­li­suuk­sien mukaan sekä nesteen riit­tävä naut­ti­minen ovat kesän kuumuuden keskellä tärkeitä ennal­taeh­käi­seviä toimenpiteitä. 

– Vettä ja soke­roi­mat­tomia juomia on tärkeä nauttia riit­tä­västi päivän aikana. Kiven­näis­ve­sissä on hiukan suolaa, joka voi auttaa suola­ta­sa­painon yllä­pi­tä­mi­sessä, jos hikoilee paljon, toteaa vs. hoiva­joh­taja Miia Inna Etelä-Karjalan hyvinvointialueelta. 

Alko­holi, kahvi, ener­gia­juomat ja limsat eivät sovi kuumuu­teen yhtä hyvin kuin vesi, kiven­näis­vesi tai tee. Kuumaan säähän sopivaa ruokaa ovat salaatit, vihan­nekset ja muu kevyt ruoka. Kevyt ruoka tuntuukin usein parem­malta raskaan ja proteii­ni­pi­toisen sijaan. Päivän mittaan kannattaa syödä useampia pieniä annoksia. Jäätelöä ja marjoja on myös helppo nauttia kuumal­lakin säällä. 

Muis­ti­sai­raat ja nesteen­pois­to­lääk­keitä käyt­tävät erityis­ris­kissä 

Keho tarvitsee vettä paitsi neste­ta­sa­painon yllä­pi­toon ja lämmön­sää­te­lyyn, myös ravin­toai­neiden imey­ty­mi­seen ja ruoan­su­la­tuk­seen. Kuumalla säällä riit­tä­västä juomi­sesta tulee huolehtia erityisen tark­kaan, jotta välttyy elimistön kuivu­mi­selta ja lämpö­uu­pu­muk­selta. Kuumassa säässä hikoilu on taval­lista runsaampaa, jolloin juomat­to­muus voi ilmetä elimistön kuivu­mi­sena. Tällöin kehoa uhkaavat neste- ja suola­va­jaus. Tilaa ei vält­tä­mättä aina itse edes huomaa. 

Kuumat jaksot ruuh­kaut­tavat päivys­tyksiä ja tuovat lisä­kii­rettä ensi­hoi­toon. Etenkin vanhukset ja perus­sai­raat menevät tällöin helposti huonoon kuntoon.  
 
Iso osa suonen­si­säi­seen nestey­tyk­seen joutu­neista olisi voinut vaikuttaa tilan­tee­seensa juomalla riit­tä­västi vettä. 

–Helpoin ja kaik­kein tärkein tapa tässä tilan­teessa on yksin­ker­tai­sesti juoda nestettä – vaikka ei tuntisi janon tunnet­ta­kaan. Sopiva määrä on pari litraa nestettä päivässä, muis­tuttaa Inna. 

Suuri kuivu­misen riski on etenkin muis­ti­sai­railla, jotka eivät vält­tä­mättä muista juoda, eivätkä osaa seurata juomis­taan tai osaa reagoida voinnin muutok­siin. Toinen riski­ryhmä ovat nesteen­pois­to­lääk­keitä sydämen vajaa­toi­minnan tai turvo­tusten vuoksi käyt­tävät iäkkäät ihmiset. 

Monella nesteen­pois­to­lääk­keiden annokset ovat voineet aiem­pien sairaa­la­hoi­tojen jäljiltä jäädä liian suuriksi ja johtaa kuivu­mi­seen, kun nesteen saanti vähenee tai mene­tykset kuumuuden vuoksi lisääntyvät. 

– Varsinkin ikäih­misten täytyy kuumilla kesä­ke­leillä pitää huolta riit­tä­västä juomi­sesta, mutta liial­li­suuk­siin ei tieten­kään pidä mennä, toteaa Inna. 

Kuivu­minen vie voimat ja aiheuttaa seka­vuutta 

Ikäih­mi­sellä kuivu­misen merk­kejä ovat yleis­kunnon heiken­ty­minen, väsymys ja voimat­to­muus. Tämä näyt­täytyy lopulta niin, ettei iäkkäällä ole voimia lähteä itse­näi­sesti liik­keelle ja huolehtia päivit­täi­sistä aska­reista. Silloin on tarve lääkärin arviolle ja usein myös suonen­si­säi­selle nesteytykselle. 

– Kuivu­minen voi näyt­täytyä myös kaatu­mi­sina tai muis­ti­sai­raalla poti­laalla seka­vuu­tena, kertoo hallin­to­y­li­lää­käri Tuula Karhula. 

Etelä-Karja­lassa on tällä hetkellä puutetta hoito­hen­ki­lö­kun­nasta ja tämä aiheuttaa helposti kiirettä ja jonoja päivys­tyk­seen. Olisi toivot­tavaa, että omaiset ja läheiset auttai­sivat nestey­tyksen ja sopivan ravinnon anta­mi­sessa omille lähei­sil­leen ja itselleen. 

– Kiireinen tilanne ja jonot päivys­tyk­sessä kuor­mit­tavat sekä henki­lö­kuntaa, että hoitoa odot­tavia poti­laita. On senkin takia hyvä, jos ihmiset huoleh­tivat omasta ja läheis­tensä voin­nista jo ennal­taeh­käi­se­västi mahdol­li­simman hyvin, muis­tuttaa Karhula.  
– Näin välte­tään myös itses­sään rasit­tava mahdol­linen jonotus päivys­tyk­sessä ja jakse­taan paremmin tulevat kuumat päivät. 

Pikaoh­jeet helteellä:

1.	Juo riit­tä­västi – vähin­tään pari litraa vuoro­kauden aikana! Älä odota janon tunnetta, se on myöhäinen merkki veden tarpeesta.
2.	Muista syödä – vaikka kevyemminkin!
3.	Pysy pois paah­teesta! Käytä aurin­gossa päähi­nettä ja suojaa iho palamiselta.
4.	Viilennä asumis­tilat pitä­mällä verhot kiinni päivällä ja tuulet­ta­malla ilta- ja yöaikaan!
5.	Huolehdi lähei­sis­täsi!
6.	Vältä alko­holia!
7.	Vältä kuumia paik­koja ja suoraa aurin­gon­pais­tetta
8.	Viilennä kehoa
9.	Tunnista lämpö­sai­rauk­sien oireet ja toimi ohjeiden mukaisesti

Helteen terveys­hai­toista löytyy tietoa Terveyden ja hyvin­voinnin laitoksen (THL) sivuilta: Helteen terveys­hait­tojen torjun­taoh­jeet väes­tölle — THL