Juuso Tamminen, vaikut­ta­vuus- ja tietojohtaja

Vaikut­ta­vuus- ja tieto­joh­taja Juuso Tamminen nostaa kehi­tys­työssä jatkuvan paran­ta­misen keskiöön
Hymyilevä mies, jolla päällään ruudullinen flanellipaita ja silmillään silmälasit, taustalla avautuu ikkunasta talvimaisema

Terve­tuloa Juuso Etelä-Karjalaan! 

Juuso Tamminen valit­tiin joulu­kuussa hyvin­voin­tia­lueen vaikut­ta­vuus- ja tieto­joh­tajan virkaan. Hän siirtyi meille kehit­tä­mi­sy­li­lää­kärin virasta Pohjois-Savon sairaan­hoi­to­pii­ristä ja hän aloitti työnsä 16.1.2023. 

Nimi­ty­suu­ti­soinnin yhtey­dessä nostet­tiin esiin Juuson vahva tausta tiedolla johta­mi­sessa ja laaja-alainen kyvyk­kyys viedä eteen­päin vaikut­ta­vuus- ja tieto­joh­ta­mista. Juuso näkee omat vahvuu­tensa asioiden selkeyt­tä­jänä ja koko­nai­suuden hahmot­ta­jana: –Dialogin kautta, keskus­te­luja fasi­li­toiden muodos­tamme yhteisen koko­nais­kuvan. Vaikut­ta­vuus saadaan poimittua esille, kun keski­ty­tään oppi­maan ja ymmär­tä­mään, mikä on poti­laalle tai asiak­kaalle arvokasta.

Vaikut­ta­vuus- ja tieto­joh­tajan virkaan tuli hyvin­voin­tia­lueen johta­jien haussa kaikista eniten hake­muksia, peräti 19 kpl. Mistä arvelet näin suuren kiin­nos­tuksen johtuneen? 

– Tämä on aivan uuden­lainen koko­nai­suus, jossa yhdistyy sekä kehit­tä­misen että talouden näkö­kulmat. En muista nähneeni vastaavaa komboa aiemmin. Kiin­nos­tuin työpaik­kail­moi­tuksen raik­kaasta otteesta ja pohdin, tuli­siko toista yhtä innos­tavaa työpaikkaa eteen. Soitin Sallylle ja hänen ajatuk­sensa, visio ja näkemys, miten orga­ni­saa­tion tulisi toimia, vahvis­tivat päätöksen hake­muksen lähet­tä­mi­sestä, muis­telee Juuso. 

Vaikut­ta­vuus- ja tieto­joh­taja vastaa hyvin­voin­tia­lueen vaikut­ta­vuus­pe­rus­teisen toiminnan, tiedolla johta­misen koko­nai­suuden ja stra­te­gisen ylätason talou­den­suun­nit­telun tehtä­vistä. Hän vastaa myös kehit­tä­mis­toi­minnan ja hank­keiden ylätason koor­di­noin­nista siten, että ne ovat hyvin­voin­tia­lue­stra­te­gian mukaisia ja sitä tukevia. Tehtävän ytimessä on arvioida ja kehittää väestön palve­lu­tar­pee­seen vastaavia malleja subs­tans­si­joh­ta­jien kanssa, jossa talou­del­lisia reunaeh­toja toteu­te­taan kuitenkin asiak­kaalle mitat­tavia hyötyjä tarjoten. 

Juuso kertoo työn käyn­nis­ty­neen saman tien tänne tule­misen jälkeen. Oman tiimin väki on jo osoit­tau­tunut huip­puam­mat­ti­lai­siksi, ja johto­ryhmä on löytänyt yhteisen sävelen. Ja suun­ni­telmat siir­tyvät hiljal­leen teke­mi­seksi. Hän odottaa tule­valta kehit­tä­mis­toi­mien linjaa­mista ja fokusoi­tu­neempaa tekemistä. 

–Täällä Etelä-Karja­lassa on hyvä pohja jatkaa kehit­tä­mis­työtä verrat­tuna sirpa­le­maa­kun­tiin. Asiakas- ja poti­las­tie­to­jär­jes­telmä on jo yksi koko­nai­suus, ja näin kehit­tä­minen on suora­vii­vai­sempaa. Tietoa pysty­tään hyödyn­tä­mään johta­misen tukena. Olen­naista on kuun­te­leva ote ja seuranta lähte­vätkö asiat muut­tu­maan halut­tuun suuntaan. 

–Toivon myös, että kehit­tä­mis­työn virtausta saadaan nopeam­maksi. Näin kehit­tä­mis­työssä arvoa tuot­tava aika käyte­tään mahdol­li­simman hyvin. Pitkien kehit­tä­mis­hank­keiden sijaan kehit­tä­misen pitää kohdentua jatku­vaan paran­ta­mi­seen ja selkeästi kohden­net­tujen kehit­tä­mis­toi­men­pi­teiden toteut­ta­mi­seen. Tällöin muutokset ovat selkeämmin hahmo­tet­ta­vissa, ja mielen­kiinto paran­ta­mi­seen säilyy. Kehit­tä­misen tulosten arviointi on parempaa, kun tulokset ovat nopeammin nähtä­vissä, linjaa Juuso. 

Myös Juuso kehuu hyvin­voin­tia­lue­stra­te­giaa. –Tykkään. Yhteen kuvaan on selkeästi tiivis­tetty konkreet­tiset asiat, joista voimme lähteä raken­ta­maan ja ideoi­maan mitä ne tarkoit­tavat tosie­lä­mässä, mitä lähde­tään teke­mään ja miten teke­mistä mita­taan. Stra­te­giasta saadaan suunta, kehuu Juuso.

Lappeen­ranta on Juusolle entuu­des­taan tuttu, sillä hänen ensim­mäinen työpaik­kansa oli toimia täällä puoli vuotta anes­te­sia­lää­kä­rinä 2000-luvun alussa. Lisäksi täältä löytyy suku­laisia. Koti on nyt arkisin Lappeen­ran­nassa ja muutoin Kuopiossa. 

Juuso on lääke­tie­teen lisen­si­aatti sekä anes­te­sio­lo­gian ja teho­hoidon erikois­lää­käri. Lisäksi hänellä on Aalto-yliopiston EMBA-johta­mis­kou­lu­tuksen tutkinto. Hän kertoo kiin­nos­tu­neensa laadusta ja asioiden paran­ta­mi­sesta anes­te­sia­lää­kä­rinä työs­ken­nel­les­sään poti­las­tur­val­li­suuden kautta. Anes­te­sia­lää­kärin työ leik­kaus­sa­lissa on tiimin johta­mista. Kuten leik­kaus­sa­lissa, myös muussa johta­mi­sessa tärkeät ohje­nuorat ovat yhteinen jaettu tilan­ne­kuva, avoin vies­tintä ja toisten tuke­minen. Kehit­tä­mi­sy­li­lää­kä­rinä hän näki, että kehit­tä­mis­työn kautta työn­te­kijät pystyvät paran­ta­maan omaa työtään, asiak­kaiden kanssa tehtävä työ helpottuu ja loppu­tu­lok­sena saadaan aikaan vaikut­tavia palveluita.

– Paras loppu­tulos saavu­te­taan johta­misen kautta ja nime­no­maan yhteis­työn johta­misen kautta. Laatu sote-palve­luissa on johta­misen tulosta: tiimit tekevät tulokset. Johto­ryh­mä­työs­ken­te­lyyn on sovel­let­ta­vissa täsmäl­leen samat asiat, päättää Juuso. 

Kiitos Juusolle haas­tat­te­lusta ja toivo­tamme hänelle lämpi­mästi menes­tystä työssään!