Miksi koronavirusrokote kannattaa ottaa?
Koronavirusrokote antaa suojaa SARS-CoV2 ‑viruksen aiheuttamaa COVID-19 ‑tautia vastaan. Tauti aiheuttaa äkillisen hengitystieinfektion, jonka voimakkuus voi vaihdella oireettomasta erittäin vakavaan.
Vielä ei tiedetä, kuinka hyvin koronarokotteet ehkäisevät viruksen tarttumista ihmisestä toiseen. Virustautien kohdalla oireeton kantaja kuitenkin levittää virusta yleensä vähemmän kuin oireinen. Koronarokotteet tarjoavat suojaa koronavirustaudilta ja sen oireilta ja siksi rokottautumalla jokainen voi suojata paitsi itseään, todennäköisesti myös muita.
Yhdessä muiden torjuntatoimien kanssa rokotusten odotetaan auttavan merkittävästi niin paikallisten epidemioiden kuin koko maailmanlaajuisen pandemiankin torjumisessa. Jokaisella päätöksellä ottaa rokote on merkitystä.
Lisätietoja: THL / Oma koronarokotus: miten, miksi ja milloin?
Mitä oireita rokotuksen jälkeen voi tulla?
Tavanomaisimmin rokotuksen jälkeen ilmenee paikallisia oireita pistoskohdassa, kuten kipua, punoitusta, kuumotusta ja turvotusta. Hyvin tavallisia ovat myös ohimenevät yleisoireet, kuten kuumereaktiot, lihassärky, päänsärky, väsymys, ärtyneisyys, huonovointisuus ja vilunväristykset. Koronavirusrokotteet aiheuttavat haittavaikutuksia enemmän kuin mitä influenssarokotukset ovat aiheuttaneet.
Odotettavissa olevat oireet, kuten paikallisreaktiot, ovat tavallisempia toisen mRNA-rokoteannoksen jälkeen. Adenovirusvektorirokotteilla paikallis- ja yleisoireita tulee enemmän ensimmäisen annoksen jälkeen kuin toisen annoksen jälkeen. Paikallis- ja yleisoireet alkavat yleensä parin vuorokauden sisällä rokottamisesta. Ne menevät ohi muutamissa tunneissa tai vuorokausissa. Niitä voi hoitaa kuume- ja kipulääkkeellä, kuten ibuprofeenilla, naprokseenilla tai parasetamolilla. Paikallis- ja yleisoireet eivät estä jatkorokotuksia.
- Rokotteen saavat henkilöt ovat hyvin etuoikeutettuja. Itse pidän ohimeneviä haittavaikutuksia pienenä hintana siitä immuniteetista, jonka rokotteesta saa. Haittavaikutukset kärsimällä vähentää omaa riskiään sairastua koronaviruksen vakavaan tautimuotoon, muistuttaa Eksoten infektioylilääkäri Pekka Suomalainen.
Kaikki rokotteet voivat aiheuttaa myös harvinaisia vakavia allergisia reaktioita. Ensimmäisenä käyttöön otettujen mRNA-rokotteiden on raportoitu aiheuttaneen tällaisia reaktioita noin yhdelle 100 000:sta rokotetusta. Tämä on jonkin verran enemmän kuin rokotuksissa keskimäärin. Adenovirusvektorirokotteen aiheuttamat vakavat allergiset haitat ovat samaa luokkaa kuin muilla rokotteilla. Tällä hetkellä kymmenet miljoonat ihmiset länsimaissa ovat saaneet mRNA-rokotteen.
Yleensä valtaosa rokotteiden haittareaktioista tulee ilmi kuuden viikon sisällä rokottamisesta.
Lähde ja lisätietoa:
THL / Koronarokotteiden turvallisuus ja mahdolliset haitat
FIMEA / Koronarokotteiden haittavaikutusilmoitukset
Aiheutuuko koronarokotteesta haittavaikutuksia?
Kaikilla rokotteilla voi olla haittavaikutuksia. Useimmat rokotteiden haittavaikutukset ovat lieviä ja ohimeneviä, kuten punoitusta pistokohdassa, kuumeilua tai lihas- ja päänsärkyä. Rokote on erittäin tärkeä osa koronavirusepidemian selättämisessä, ja se osaltaan mahdollistaa paluun normaaliin. Pidetään huolta itsestämme ja toisistamme!
Tutkimuksia eri rokotevalmisteiden antamisesta ensimmäisellä ja toisella rokotuskerralla tehdään Euroopassa parhaillaan. Niiden tuloksia odotetaan saataviksi kesällä. Britanniassa tehtävistä tutkimuksista on ilmennyt, että tavalliset ja ohimenevät haitat, kuten kuume, lihassärky ja väsymys, ovat kahta eri rokotevalmistetta saaneilla jonkin verran yleisempiä kuin samalla rokotteella rokotetuilla.
Näissä tutkimuksissa ei ole tullut esiin vakavia turvallisuushuolia kahden rokotevalmisteen käytöstä. Myöskään kokemus ja aiempi tieto rokotteiden toiminnasta eivät anna aihetta huoleen rokotteiden turvallisuudesta tai tehosta.
Sivun linkistä löydät ohjeen kuinka teet Fimeaan haittavaikustusilmoituksen sähköisesti tai tulostettavalla PDF-lomakkeella.
Lisätietoja: THL / Koronarokotteiden turvallisuus ja mahdolliset haitat
Kuinka paljon haittavaikutusilmoituksia COVID-19-rokotteista on tullut Suomessa?
Fimea julkaisee verkkosivuillaan tietoja COVID-19-rokotteiden haittavaikutusilmoituksista. Laajempi raportti haittavaikutusilmoituksista julkaistaan keskiviikkoisin.
Sivun linkistä löydät ohjeen kuinka teet Fimeaan haittavaikustusilmoituksen sähköisesti tai tulostettavalla PDF-lomakkeella.
Lisätietoja: Fimea / Usein kysytyt kysymykset
Tilastoidaanko koronarokotteen haittavaikutusten vuoksi sairaalahoitoa tarvinneiden määrää?
Fimea kerää tiedot haittavaikutuksista ja kooste löytyy Fimean sivuilta: https://www.fimea.fi/tietoa_fimeasta/koronavirus-covid-19-/koronarokotteiden-haittavaikutusilmoitukset/kooste-koronarokotteiden-haittavaikutusilmoituksista
Haittavaikutus tulee arvioida vakavaksi, jos se on: johtanut kuolemaan, hengenvaaraan, sairaalahoitoon tai sen pidentymiseen, aiheuttanut pysyvän vamman, toimintakyvyn laskun tai synnynnäisen epämuodostuman.
Tällä hetkellä (18.8.2021) noin 64 %:ssa käsitellyistä ilmoituksista haitat on arvioitu vakaviksi. Yleisimmin ilmoitettuja haittoja vakaviksi luokitteluissa ilmoituksissa olivat kuume, päänsärky ja väsymys. Vakavana ilmoitettujen haittojen jakauma on kaiken kaikkiaan samansuuntainen kuin kaikkien ilmoitettujen haittojen jakauma.
Haittavaikutusilmoitukset kuvastavat ilmoittajan havaintoja ja näkemyksiä, eivätkä tarkoita sitä, että rokotteen ja havaittujen vaikutusten välinen mahdollinen yhteys olisi vahvistettu. Ilmoituksen tehnyt henkilö määrittelee itse, onko kyse vakavasta vai ei-vakavasta haitasta. Viranomaiset eivät muuta ilmoittajan tekemää luokitusta jälkeenpäin.
Lisätietoja: THL / Viisi kysymystä ja vastausta nuorten koronarokotuksista
Esimerkiksi Pfizerin rokotteen haittavaikutusilmoitukset ovat nähtävillä Fimean sivuilla. Luvut kannattaa suhteuttaa THL:n rokotusdataan, vaikkakaan se ei erottele eri rokotevalmisteita. 18.8.2021 Annettuja koronarokoteannoksia yhteensä: Ensimmäinen annos 3859628, toinen annos 2387605
Comirnaty (Pfizer) rokotteesta tehdyt haittavaikutusilmoitukset löytyvät osoitteesta https://www.fimea.fi/tietoa_fimeasta/koronavirus-covid-19-/koronarokotteiden-haittavaikutusilmoitukset/comirnaty-pfizer-biontech-
Muiden rokotevalmisteiden linkit löytyvät ylläolevaa linkkiä klikkaamalla, Fimean sivun vasemman reunan valikosta.
Koronarokotusten edistymistä ja annettujen rokoteannosten määrää voi seurata THL:n COVID-19-rokotusten edistyminen ‑sivulta.
Kaikilla rokotteilla, kuten muillakin lääkkeillä, voi olla haittavaikutuksia. Useimmat rokotteiden haittavaikutukset ovat lieviä ja ohimeneviä. Tavanomaisimmin rokotuksen jälkeen ilmenee paikallisia oireita pistoskohdassa, kuten kipua, punoitusta, kuumotusta ja turvotusta.
Kaikki rokotteet voivat aiheuttaa myös harvinaisia vakavia allergisia reaktioita. Ensimmäisenä käyttöön otettujen mRNA-rokotteiden on raportoitu aiheuttaneen tällaisia reaktioita noin yhdelle 100 000 rokotetusta.
Miksi koronarokotusta suositellaan myös lapsille ja nuorille?
Koronarokotusta suositellaan 5 — 11 vuotta täyttäneille riskiryhmään kuuluville ja niille kenen lähipiirissä on voimakkaasti immuunipuutteisia ja tarjotaan kaikille 5 — 11 vuotta täyttäneille. Rokotusta suositellaan 12 vuotta täyttäneille nuorille, sillä rokottamalla voidaan suojata nuoria ja samalla heidän lähipiiriään erityisesti vakavalta koronavirustaudilta. Koska rokotukset estävät suuren osan tartunnoista, ne vähentävät myös lapsiin ja nuoriin kohdistuvien rajoitustoimien tarvetta.
Vaikka lasten sairaalahoitoa vaativien tautitapausten määrä on pieni, pandemian vuoksi asetetut rajoitukset kohtaamisille, harrastuksille ja koulunkäynnille vaikuttavat lasten ja nuorten elämään voimakkaasti.
Myös lapset ja nuoret voivat kärsiä pitkäkestoisesta koronavirustaudista, jossa oireet pitkittyvät. Tästä on kuitenkin vielä vähän tutkimustietoa. Lasten ja nuorten koronatautiin on lisäksi kuvattu liittyvän harvinaisena jälkitautina vakavaa yleistynyttä tulehdusreaktiota.
Valtioneuvosto muutti koronarokotuksia koskevaa asetusta 5.8. siten, että rokotuksen voivat saada vastedes kaikki 12 vuotta täyttäneet ja sitä vanhemmat. Asetus astui voimaan 9.8.
Lue lisää: THL / Usein kysyttyä lasten ja nuorten koronarokotuksista
Voiko rokotteen ottaa, jos on raskaana tai suunnittelee raskautta?
Raskaana oleva voi ottaa koronarokotteen missä tahansa raskauden vaiheessa. Ensimmäisen, toisen ja kolmannen rokoteannoksen voi ottaa raskauden aikana normaalisti. Raskauden yrittämistä tai hedelmällisyyshoitoja ei myöskään tarvitse siirtää koronarokotuksen vuoksi.
Koronaviruksen deltavariantin leviämisen myötä raskaana olevan riski saada koronainfektio on kasvanut keväästä Suomessa. THL suosittelee sen vuoksi koronarokotetta kaikille raskaana oleville.
Koronarokotus suojaa raskaana olevaa naista koronavirusinfektiolta. Rokotteen antama suoja kahden annoksen jälkeen on vakavaa tautia vastaan erinomainen ja oireista tautia vastaan myös hyvä.
Koronarokotuksen aikaansaamia vasta-aineita on todettu siirtyvän äidiltä sikiölle, jolloin ne voivat suojata myös vastasyntynyttä lasta. Rokotettu äiti ei synnytyksen jälkeen tartuta koronavirusta vastasyntyneelle yhtä herkästi kuin rokottamaton.
Raskaus lisää riskiä sairastua vakavaan koronavirusinfektioon. Jos raskaana oleva saa koronatartunnan, tauti voi kasvattaa ennenaikaisen synnytyksen todennäköisyyttä.
Rokotuksen ottaminen voi olla tarpeen erityisesti, jos raskaana olevalla on perustautinsa vuoksi suurentunut riski sairastua vakavaan koronavirustautiin tai jos raskaana olevalla on suurentunut riski altistua koronavirukselle esimerkiksi työssään.
Raskaana olevien koronarokottamisesta on tällä hetkellä vielä rajoitetusti tutkimustietoa, mutta käyttökokemus, eläinkokeet ja alustava tutkimustieto eivät anna viitteitä erityisesti raskaana olevia koskevista turvallisuushuolista. Maailmalla raskaana olevia on rokotettu jo paljon.
Raskaana oleva voi ottaa koronarokotuksen omalla rokotusvuorollaan rokotusjärjestyksen mukaisesti.
Lisätietoja: THL/ Sopivatko koronarokotteet kaikille?
Voiko rokotteen ottaa, jos imettää?
Koronarokotuksen voi ottaa myös imetyksen aikana. mRNA-rokotteen sisältämä lähetti-RNA tuhoutuu ihmisen elimistössä noin vuorokauden kuluessa, ja imettävillä naisilla tehdyn tutkimuksen mukaan sitä ei kulkeudu äidinmaitoon.
Rokotuksen seurauksena äidin elimistössä muodostuu vasta-aineita. Nämä vasta-aineet siirtyvät äidinmaitoon ja voivat suojata myös vauvaa. Rokotettu imettävä äiti ei myöskään tartuta koronavirusta vauvalleen yhtä herkästi kuin rokottamaton.
Lisätietoja: THL/ Sopivatko koronarokotteet kaikille?
Voiko rokotteen ottaa, mikäli siitepölyallergia vaivaa?
Siitepölyallergia ei estä koronarokotteen ottamista, eikä allergiaoireiden vuoksi rokotusta tarvitse siirtää. On hyvä kuitenkin muistaa, että rokotukseen ei voi tulla, jos on koronavirusinfektioon viittaavia oireita. Koronatestiin tulee allergikkojenkin hakeutua matalalla kynnyksellä. Mikäli oireet ovat uusia tai epätyypillisiä ja sopivat infektioon, tulee välittömästi jäädä kotiin ja hakeutua koronatestiin. Koronavirustautia voi sairastaa myös oireettomana tai hyvin lieväoireisena.
Allergialääkitys ei estä koronarokotuksen ottamista.
Voiko koronarokotteen ottaa samaan aikaan muiden rokotteiden kanssa?
Koronarokotteen 7 — 14 vuorokauden varoaika muihin rokotteisiin on poistunut. Kaikkia Suomessa käytettäviä koronarokotteita voi ottaa samaan aikaan muiden rokotteiden kanssa normaalien rokotusohjeiden mukaisesti. Esimerkiksi TBE-rokotteen, eli punkkirokotteen, tai jäykkäkouristusrokotteen voi ottaa ilman varoaikaa koronarokotteeseen.
Olen lomalla Etelä-Karjalassa, voinko saada rokotukseni Eksotelta? Entä jos asun kesän Etelä-Karjalassa?
Rokotamme myös muita kuin Eksoten väestöä vapaiden rokotusaikojen puitteissa. Eksoten ulkopuolisilla tulee olla luotuna väliaikainen henkilötunnus lähimmällä hyvinvointiasemalla, jotta ajanvaraus ja rokottaminen onnistuu.
Lisätietoja: THL / Oma koronarokotus: miten, miksi ja milloin?
THL / Annosväleihin joustoa – rokotteet tulisi ottaa omassa kotikunnassa
Milloin koronarokotteen valinnanvapaus mahdollistuu yli 65-vuotiaille Eksoten alueella?
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) 21.4. tehdyn linjauksen mukaan jatkossa 65-vuotta täyttäneille ja sitä vanhemmille voidaan antaa myös mRNA-rokotteita (PfizerBiontech ja Moderna), jos rokotettava niin toivoo. THL:n tiedote aiheesta löytyy täältä.
Kuinka monta rokotusannosta tarvitsen?
Perusrokotussarjaan kuuluu kaikissa nyt käytössä olevissa koronavirusrokotteissa kaksi rokotusta. Jälkimmäinen rokotus annetaan 6 — 12 viikon kuluttua ensimmäisestä rokotuksesta. Jos tehosterokoteen antaminen viivästyy jostain syystä, tulee toinen annos antaa mahdollisimman pian.
Kolmas rokoteannos 18 vuotta täyttäneille ja sitä vanhemmille alle 6 viikon rokotusvälillä alkuvuodesta rokotetuille jos rokotuksesta on aikaa vähintään 6kk (26 viikkoa). 60 vuotta täyttäneille ja sitä vanhemmille sekä lääketieteelliseen riskiryhmään 1 — 2 kuuluville kun toisesta rokotuksesta on kulunut 3 — 4 kk. 18 — 59 vuotiaat kun toisesta rokotuksta on kulunut 4 — 6 kk.
Kolmas rokoteannos voimakkaasti immuunipuutteisille 12 vuotta täyttäneille ja sitä vanhemmille, kun toisesta rokotuksesta on aikaa vähintään 2 kk (60 päivää).
Neljäs rokoteannos voimakkaasti immuunipuutteisille 12 vuotta täyttäneille ja sitä vanhemmille, kun kolmannesta rokotuksesta on kulunut 3 — 4 kuukautta.
Voimakkaasti immuunipuutteiseksi katsotaan seuraavat ryhmät THL voimakkaasti immuunipuutteiset
Lisätietoja: THL / THL on antanut linjaukset koronarokotteiden annosväleistä ja mRNA- ja adenovirusvektorirokotteiden käytöstä eri ikäryhmillä (18.5.2021)
Olen saanut koronarokotteen ulkomailla, kuinka toimin?
Mikäli olet saanut koronarokotteen ulkomailla, on tärkeää tietää minkä rokotteen olet saanut. Rokotusajanvarauksen voit tehdä soittamalla Eksoten koronarokotus ajanvarausnumeroon puh: 05 352 2355 (arkisin klo 9 — 16) ja kertoa aikaa varatessa milloin ja minkä rokotteen olet saanut. Näin varmistetaan tarvitsetko 2‑rokotteen tai tehosteen. Ota rokotuksesta saamasi dokumentti mukaan rokotuspaikalle todistaaksesi saadut rokotteet. Tämä mahdollistaa rokotustietojen siirtymisen rokotusrekisteriin ja rokotustodistusta et voi kuitenkaan saada tässä tapauksessa Omakannasta. Jos olet saanut täyden rokotussarjan ulkomailla, niin saat rokotustodistuksen sieltä missä olet rokotettu. Jos olet saanut ulkomailla täyden rokotussarjan tai viimeisimmän rokotuksen ja haluat että rokotuksesi kirjautuu Omakantaan. Katso lisää Eksoten sivuilta Koronatodistus
Milloin saa koronarokotuksia?
Rokotamme ajanvarauksella kaikki Eksotelle saapuneet rokotteet viiveettä kansallisesti annetun rokotusjärjestyksen mukaisesti. Linjaukset rokotusjärjestyksestä tekee kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä KRAR.
Lisätietoja: THL / Rokotusjärjestys ja COVID-19 ‑taudin riskiryhmät
Miten rokotusjärjestys on perusteltu?
Jotta rokotukset etenisivät mahdollisimman nopeasti ja joustavasti, peräkkäisiä ryhmiä rokotetaan limittäin. Seuraavan ryhmän rokotukset voidaan siis aloittaa, kun edellisen rokotukset ovat vielä käynnissä.
Ikä on kaikkein merkittävin vakavan koronataudin riskitekijä.
Siihen, milloin rokotusta tarjotaan millekin ryhmälle, vaikuttavat rokotteiden saatavuuden lisäksi myös rokotteen suojateho ja turvallisuus eri kohderyhmille sekä myyntiluvan ehdot muun muassa siitä, minkä ikäisille rokotetta voi antaa.
Koronarokotteita tarjotaan eri ryhmiin kuuluville rokotusjärjestyksen mukaisesti. Kun tietyn ryhmän rokotukset on aloitettu, ne jatkuvat niin pitkään kuin rokotuksille on tarvetta. Rokotuksen voi siksi saada vielä pitkään sen jälkeen, kun ensimmäinen mahdollisuus rokotuksen ottamiseen on tullut.
Oma rokotusvuoro ei voi mennä ohi.
Lisätietoja: THL / Koronavirusrokotteet eli COVID-19 ‑rokotteet – ohjeita ammattilaisillesekä THL / Oma koronarokotus: miten, miksi ja milloin? sekä THL / Rokotusjärjestys ja COVID-19 ‑taudin riskiryhmät
Koronarokotuksen voi saada Eksotessa myös ulkomaalainen, paperiton — rokotusta ei saa lyhyen oleskelun perusteella
Eksotessa voi saada koronarokotteen, vaikka ei asuisi pysyvästi Eksoten alueella tai kotikuntaa ei ole ollenkaan Suomessa. Eksotessa oleskelun täytyy kuitenkin olla pysyvämpää kuin lyhyt vierailu.
Tällaisia kotikunnattomia ihmisiä voivat olla esimerkiksi Euroopan unionin ulkopuolelta tulleet opiskelijat, lähetetyt työntekijät ja diplomaatit, aikuiset turvapaikanhakijat sekä paperittomat henkilöt. Myöskään ulkosuomalaisilla eli ulkomailla asuvilla Suomen kansalaisilla ei välttämättä ole kotikuntaa Suomessa.
Rokotteita ei kuitenkaan suositella annettaviksi matkailijoille ja muille ihmisille, jotka vierailevat Suomessa lyhytaikaisesti. Rokotusta ei anneta esimerkiksi kotikunnattomille henkilöille, jotka oleskelevat Suomessa lyhyen työmatkan vuoksi tai jotka vierailevat loma-asunnollaan. Rokotuksen suhteen tehdään tapauskohtainen arvio, voidaanko koronarokote antaa. Arviota tehdessä huomioidaan muun muassa oleskelun kesto ja se, onko rokotettava Suomessa niin pitkään, että hänellä olisi mahdollisuus saada molemmat koronarokotusohjelman mukaiset rokoteannokset.
Eksoten asiointipalveluun, ajanvaraukseen sekä rokotusoikeuksiin liittyvät kysymykset:
Mistä näen onko rokotusaikoja vapaana? Tarvitseeko minun kirjautua asian vuoksi Eksoten asiointipalveluun?
Voit katsoa Milloin on seuraava vapaa rokotusaika ‑sivulta onko aikoja tällä hetkellä vapaana. Sinun ei tarvitse kirjautua asiointipalveluun tämän vuoksi. Taulukossa näkyy paikkakunnittain seuraavat vapaat ajat tai tieto, ellei rokotusaikoja ole juuri nyt vapaana.
Jos taulukossa ei ole näkyvillä varattavia aikoja, rokotusaikoja ei ole vapaana. Myöskään puhelinpalvelusta ei tällöin voi varata aikaa. Yritäthän myöhemmin uudelleen, uusia rokotusaikoja avataan rokotteiden saatavuuden mukaisesti.
Asiointipalvelun etusivulla näkyy ajanvarausilmoitus. Voinko varata ajan koronarokotukseen?
Asiointipalvelun etusivulla oleva koronarokotusten ajanvarausilmoitus näkyy kaikille asiointipalvelun käyttäjille. Ilmoituksen lisätiedoissa on kirjattuna koronarokotukseen kyseisellä hetkellä oikeutettujen henkilöiden määrittely. Asiakkaan omalla vastuulla on tarkastaa, onko hän oikeutettu rokotukseen.
Jos asiakas on saanut ajanvarausohjeet koronarokotukseen tekstiviestillä, hänen ei tule varata aikaa Eksotelta. Asiakas ohjataan toimimaan tekstiviestissä annettujen ohjeiden mukaisesti.
Tunnistaako Eksoten asiointipalvelu sen, olenko oikeutettu rokotukseen?
Eksoten asiointipalvelussa on tehty rajaus asiakkaan iän mukaisesti, mutta oman rokotusoikeuden arvioiminen diagnoosin perusteella on asiakkaan omalla vastuulla. Rokotusajanvaraus näkyy asiointipalvelussamme kaikille ikäryhmiin kuuluville henkilöille, mutta on käyttäjän omalla vastuulla tarkastaa oma oikeutensa rokotukseen.
Pyydämme, että asiakkaat noudattavat rokotusjärjestystä, kun varaavat itse aikaa sähköisestä järjestelmästä. Mahdollisten väärinkäytösten vuoksi järjestelyjä voidaan tarvittaessa joutua muuttamaan.
Riskiryhmien määritelmät voi tarkastaa THL:n verkkosivuilta
Tarkastetaanko rokotusoikeutta Eksoten rokotuspisteillä?
Jos rokotettava henkilö on saanut Eksotelta kutsun rokotuksiin, emme tarkasta rokotusoikeutta, vain henkilöllisyyden. Mikäli rokotusoikeuden antanut diagnoosi on asiakkaan mielestä juuri viime aikoina poistunut, suosittelemme silti, että asiakas käyttää hänelle annetun rokotusajan diagnoosin mukaisen rokotusoikeuden kohdalla.
Jos rokotettava henkilö on varannut ajan Eksoten asiointipalvelun tai puhelinpalvelun kautta, teemme satunnaistarkastuksia rokotuspisteillä. Lääkärintodistusta ei tarvitse mukaan, oikeus rokotukseen voidaan tarkastaa asiakkaan läsnä ollessa Eksoten potilastietojärjestelmästä.
Miksi Eksoten ajanvarauskirjat ovat avoinna kaksi viikkoa kerrallaan?
Eksoten asiointipalvelussa lukee etusivulla “Varaa aika viimeistään…”, koska ajanvarauskirjat voidaan avata vain kahdeksi viikoksi kerrallaan.
Rokotuksia varten avataan ajanvarauskirjoja sen mukaisesti, miten tiedämme rokotteita saavamme. Rokotteiden saatavuudessa on valitettavasti edelleen haasteita koko Euroopan alueella. Ajanvarauskirjat voidaan täten avata aina vain kahdeksi viikoksi kerrallaan.
Oma rokotusvuoro ei voi mennä ohi, sillä ajan voi varata myös myöhemmin.
Lisätietoja: THL / Koronavirus tilannekatsaus: Suomeen saapuneiden rokoteannosten ja arvioitu tulevien rokoteannosten määrä
Olen saanut 1‑rokotteen Terveystalolta, missä saan 2‑rokotuksen?
Ne jotka ovat saaneet 1‑rokotuksen terveystalontoimipisteessä joko Lappeenrannassa tai Imatralla, saavat 2‑rokotuksen sovitusti samassa paikassa. MIkäli sovittu aika ei käy esimerkiksi sairastumisen vuoksi, tulee varattu aika siirtää tai perua. Jos ajan siirto ei ole mahdollista, niin voit varata ajan Eksoten rokotuspisteestä.
Sain varattua ajan vain 1. rokotukseen. Mitä nyt?
Ellei toista aikaa saa Eksoten asiointipalvelun kautta varattua, varataan aika 1. rokotuksen yhteydessä.
Saako ajan varattua mihin tahansa paikkakunnalle?
Kyllä, Etelä-Karjalassa asuvat henkilöt voivat tehdä ajanvarauksen vapaasti mille tahansa Eksoten rokotuspisteelle.
Rokotamme kaikilla Eksoten alueen paikkakunnilla. Sähköinen ajanvaraus onnistuu kaikkiin Eksoten avoinna oleviin rokotuspisteisiin. Ajanvarauksen yhteydessä voi valita rokotuspaikan lisäksi rokotteen, mikäli iän puolesta siihen on mahdollisuus.
Ellei sähköinen ajanvaraus ole mahdollista, ota yhteyttä Eksotelle. Eksoten koronarokotusneuvonta- ja ‑ajanvarauspuhelin maanantaista perjantaihin kello 9–16 numerossa 05 352 2355.
Eksoten asiointipalvelussa ei näy vapaita aikoja. Saanko ajan soittamalla?
Jos ajanvarausjärjestelmässä ei ole näkyvillä varattavia aikoja, rokotteita ei ole vapaana. Myöskään puhelinpalvelusta ei tällöin voi varata aikaa. Avaamme säännöllisesti uusia rokotusaikoja rokotteiden saatavuuden mukaisesti, joten yritä myöhemmin uudelleen.
Voit varata ajan myös muun kunnan alueelle. Lappeenrannan IsoKristiinassa ja Imatran ToriGalleriassa rokotetaan myös ympäristökuntien asukkaita ajanvarauksella.
Rokotusjärjestykseen liittyvät kysymykset:
Olen yli 70-vuotias, enkä ole vielä saanut kirjeitse rokotuskutsua. Varaanko ajan itse?
Emme lähetä rokotuskutsuja. Jokainen varaa rokotusajan itse Eksoten asiointipalvelun kautta tai puhelimitse 05 352 2355 tai tulee ilman ajanvarausta Walk-in aikoina rokotuspisteelle.
Milloin Eksote rokottaa omaa tai yksityisten toimijoiden henkilökuntaa?
THL on todennut 19.2.2021, että ryhmään 2.2. kuuluvan henkilökunnan rokottamisen jatkaminen on tässä tilanteessa valtioneuvoston asetuksen vastaista ja uusien sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökuntaan kuuluvien ryhmien rokottaminen on keskeytettävä, kunnes rokotteiden saatavuus merkittävästi kohenee. Rokotteet tuli tuolloin kohdistaa ikääntyneille ja riskiryhmiin kuuluville.
THL tiedotti helmikuussa, että rokotusjärjestyksen kohtaan 2.2. palataan, kun tiedetään, milloin sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön rokotuksia voidaan jatkaa rokotteiden saatavuuden parantuessa. THL kertoi tarkentavansa myös rokotusjärjestyksessä seuraavia ryhmiä myöhemmin.
Jatkamme siis sekä Eksoten omien työntekijöiden että yksityisten sosiaali- ja terveydenhuollontoimijoiden rokotuksia ja aloitamme heihin rinnastettavien työntekijöiden rokotukset, kun iäkkäät ja muihin riskiryhmiin kuuluvat henkilöt on saatu rokotettua.
Lisätietoa: THL / Rokotusjärjestys ja COVID-19 ‑taudin riskiryhmät
Valtioneuvosto on 16. huhtikuuta muuttanut asetusta vapaaehtoisista covid-19-rokotuksista (ns. covid-19- rokotusasetus). Asetus täsmentää Suomen aiempaa rokotusjärjestystä. Samalla rokottajien joukkoa laajennetaan. Asetus tulee voimaan 19.4.2021.
Riskiryhmien, sosiaali- ja terveydenhuollon koronapotilaita hoitavan henkilökunnan ja iäkkäiden henkilöiden rokottamisen jälkeen muut ihmiset rokotetaan koko maassa ikäryhmittäin. Rokotukset toteutetaan iän mukaan alenevassa rokotusjärjestyksessä: 60–69-vuotiaat, 50–59-vuotiaat, 40–49-vuotiaat, 30–39-vuotiaat ja 16–29-vuotiaat.
Lisätietoja: STM / Rokotusjärjestystä täsmennetään – muutoksia myös rokotusten antamisoikeuteen
Miksi osa Eksoten alueen kunnista on rokotuskattavuudessa muita edellä?
Rokotuksia kohdennetaan Etelä-Karjalassa tasaväkisesti. Pienissä kunnissa rokotetaan vain yksittäisinä päivinä, jolloin pieniä hetkellisiä heittoja rokotuskattavuuden prosentuaalisiin tilastoihin tulee sekä ylös- että alaspäin. Seuraamme tilanteen etenemistä ja lisäämme tarvittaessa rokotuspäiviä paikkakunnille, joissa rokotuskattavuus on muita heikompi.
Rokotuksen jälkeiseen aikaan liittyvät kysymykset:
Onko koronarokotteilla sivuvaikutuksia?
Tavanomaisimmin rokotuksen jälkeen ilmenee paikallisia oireita pistoskohdassa, kuten kipua, punoitusta, kuumotusta ja turvotusta. Hyvin tavallisia ovat myös ohimenevät yleisoireet, kuten kuumereaktiot, lihassärky, päänsärky, väsymys, ärtyneisyys, huonovointisuus ja vilunväristykset. Koronavirusrokotteet aiheuttavat sivuvaikutuksia enemmän kuin mitä influenssarokotukset ovat aiheuttaneet. Lue lisää Eksoten sivuilta tai THL / Koronarokotteiden turvallisuus ja mahdolliset haitat
Olen saanut ensimmäisen rokotukseni AstraZenecalla, mutta haluan toisen mRNA-rokotteella. Aiheutuuko ristiinrokottamisesta ylimääräisiä haittoja?
Tutkimuksia eri rokotevalmisteiden antamisesta ensimmäisellä ja toisella rokotuskerralla tehdään Euroopassa parhaillaan. Niiden tuloksia odotetaan saataviksi kesällä.
Britanniassa tehtävistä tutkimuksista on ilmennyt, että tavalliset ja ohimenevät haitat, kuten kuume, lihassärky ja väsymys, ovat kahta eri rokotevalmistetta saaneilla jonkin verran yleisempiä kuin samalla rokotteella rokotetuilla.
Näissä tutkimuksissa ei ole tullut esiin vakavia turvallisuushuolia kahden rokotevalmisteen käytöstä. Myöskään kokemus ja aiempi tieto rokotteiden toiminnasta eivät anna aihetta huoleen rokotteiden turvallisuudesta tai tehosta.
Lisätietoja: THL / Koronarokotteiden turvallisuus ja mahdolliset haitat
Olen saanut jo koronarokotuksen, tarvitseeko minun noudattaa vielä voimassa olevia suosituksia?
Muistutamme, että koronarokotuksista huolimatta kaikista voimassa olevista koronasuosituksista ja ‑rajoituksista on pidettävä kiinni.
Koronarokotus vähentää koronaviruksen erittymistä merkittävästi ja siten ehkäisee viruksen tarttumista ihmisestä toiseen. Rokotus ei kuitenkaan estä tartuntoja kokonaan. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on tiedottanut, että ohjeistuksia muutetaan tiedon karttuessa, mutta toistaiseksi toimintasuositukset ovat varovaisuusperiaatteen mukaisesti samat sekä rokotteen saaneille että heille, joilla ei vielä ole rokotuksen antamaa suojaa.
Ensimmäisen koronarokokotuksen jälkeen on tärkeää edelleen pitää turvaväliä, huolehtia käsi- ja yskimishygieniasta, käyttää maskia, kun etäisyyden pitäminen ei ole mahdollista, hakeutua oireiden ilmaantuessa testiin sekä noudattaa myös muita ohjeita koronaviruksen torjumiseksi.
Rokotusten alkamisen jälkeen vie vielä aikaa, ennen kuin väestötason immuunisuoja tautia vastaan on saavutettu ja epidemia on torjuttu. Huolehtimalla hyvästä käsihygieniasta sekä yskimällä ja niistämällä oikein jokainen auttaa torjumaan koronan lisäksi myös muita tarttuvia tauteja. Siksi niistä huolehtiminen on tärkeää aina.
Koronarokotteen saaneet iäkkäät ja riskiryhmäläiset ovat paremmassa suojassa koronalta, kun muistakin suosituksista pidetään edelleen kiinni. Läheisiin on tärkeää pitää yhteyttä, mutta lähikontaktit on pidettävä tällä hetkellä mahdollisimman vähissä. Lähikontakteissa on mahdollisesta rokotteen saannista huolimatta edelleen hyvä noudattaa pidättyvää linjaa ja käyttää yksilöllistä harkintaa ja maskia.
Lisätietoja: THL / Oma koronarokotus: miten, miksi ja milloin?
Jos tarvitsen rokotustodistuksen, mistä sen saan?
Katso lisää Eksoten sivuilta: Koronatodistukset.
STM, THL ja Kela tiedottavat (19.5.2021): Rokotustodistukset tulevat kansalaisille näkyviin Omakannassa vaiheittain
OmaKanta: Usein kysyttyä koronatodistuksesta
Heinäkuussa otettiin käyttöön EU:n yhteinen koronatodistus, joka sisältää todistuksen koronarokotuksista, todistuksen negatiivisesta testituloksesta ja todistuksen sairastetusta koronavirustaudista.
Lisätietoja: STM / Rokotustodistus
Mistä löydän lisätietoa koronarokotuksiin liittyen?
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivulta (THL) löydät vastaukset useimmin kysyttyihin kysymyksiin koronarokotteita koskien www.thl.fi/koronarokote sekä tietoa riskiryhmien koronarokotusten järjestyksestä www.thl.fi/riskiryhmienrokotukset
Koronarokotusten edistymistä valtakunnallisesti pääset seuraamaan THL:n verkkosivuilta. Sivustolle THL on koonnut tietoa rokotuskattavuudesta ja annettujen rokoteannosten lukumääristä. Tietokokonaisuus on suunnattu ensisijaisesti kansalaisten ja median käyttöön. COVID-19-rokotusten edistyminen
Koronaviruksen valtakunnallinen tilannekatsaus löytyy THL:n sivuilta: Tilannekatsaus koronaviruksesta
Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) sivuilta löytyy tietoa esimerkiksi rokotehankinnoista, rokotusohjelmasta ja rokotteita koskevasta lainsäädännöstä sekä rokotteiden saatavuudesta. stm.fi/koronavirusrokotteet
Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean sivuilta löytyy tietoa myyntiluvista, valmisteista ja tutkimustiedoista sekä haittavaikutuksiin ja turvallisuuteen liittyvää seurantatietoa. Koronavirus (COVID-19)
Palaa takaisin Koronarokotukset ‑pääsivulle >