Tämän kevään ajankohtaisin Etelä-Karjalan hyvinvointialueen johtajistamme on strategia- ja hallintojohtaja Kaisa Heino. Ajankohtaisuus liittyy erityisesti siihen, että käynnissä on parhaillaan laissa määritellyn palvelustrategian laadintaan liittyvä kysely, johon aivan kaikki eteläkarjalaiset voivat osallistua. Kyselyyn osallistumalla jokainen voi tuoda esille oman näkemyksensä, mihin suuntaan sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palveluja tulisi Etelä-Karjalassa kehittää. Kysely on käynnissä 25.4.2023 saakka.
Kaisa valittiin marraskuussa 2022 Eksoten vs. henkilöstöjohtajan paikalta Etelä-Karjalan hyvinvointialueen strategia- ja hallintojohtajaksi. Hän toimi Eksotessa vuoden 2021 lopulta maaliskuuhun 2022 saakka selvityshenkilönä vaikuttavuuden edistämistä koskevassa Eksoten hallituksen päätöksin käynnistetyssä projektissa. Viime vuoden maaliskuussa hänelle siirtyneen henkilöstöjohtajan sijaistustehtävän ohella Kaisa vastasi moninaisesti valmistelutehtävistä liittyen hyvinvointialuesiirtymään.
Lappeenrannassa asuva Kaisa on koulutukseltaan oikeustieteen maisteri, ja hänellä on myös varatuomarin arvo. Valtaosan työurastaan hän on tehnyt kunta-alalla, jossa hän on toiminut niin oikeudellisissa asiantuntija- ja asiamiestehtävissä kuin kuntajohtamisen tehtävissä. Vahva juridinen ymmärrys julkishallinnosta sekä kokemus paikalliseen itsehallintoon pohjautuvasta toimintaympäristöstä auttaa nykyiseen tehtävään liittyvästä johtamisen tehtävissä.
Kaisa näkeekin erityisesti kuntapuolelta saadun johtajakokemuksen suurimmaksi avukseen nykyisessä työssä: –Hyvinvointialue on toimintalogiikaltaan saman tyyppinen kunnallisen hallinnon kanssa, joskin isoja erojakin on. Erityisesti valtion ohjaus- ja rahoitusmekanismit tuovat hyvinvointialueelle merkittävästi kuntamaailmasta poikkeavia ulottuvuuksia. Uskon, että erityisesti kokemukseni ylimmän virkajohdon roolista suhteessa poliittisiin päätöksentekijöihin sekä strategisen johtamisen kehittämis- ja uudistamistyöstä kuntaympäristössä ovat merkittävä apu nykyisissä tehtävissäni.
Mikä innosti hakemaan strategia- ja hallintojohtajan paikkaa? –Etelä-Karjalassa hyvinvointialueelle valitut päättäjät olivat sitoutuneet aitoon muutokseen hyvinvointialueuudistuksen yhteydessä. Koin kesällä hyvinvointijohtajan tehtävään valitun Sallyn ajatukset uudistuksen suunnasta erittäin motivoivina ja koen, että Sallyn valinta johtajaksi oli ratkaiseva tekijä siihen, että päätin hakea tätä tehtävää.
Strategia- ja hallintojohtaja vastaa hyvinvointialueen toimielinpäätöksenteon sekä siihen liittyvän valmistelun ja muun hallinnon ydintehtävistä. Tehtävänkuvaan kuuluu myös strategian valmisteluprosessien ja toimeenpanon johtamisen ja tuen tehtäviä tiiviissä yhteistyössä muun ylimmän johdon kanssa. Kaisan alaisuudessa toimii lisäksi laki- ja tietosuojatiimi, johdon hallintotiimi, osallisuus- ja järjestöasiantuntija sekä omavalvonnan, sote-turvallisuuden ja ‑varautumisen sekä laadun ja riskienhallinnan toiminnot.
–Useilla hyvinvointialueilla on erikseen strategiajohtaja ja hallintojohtaja. Meillä nämä roolit on yhdistetty yhteen johtorooliin, mikä on näkemykseni mukaan strategisen johtamisen ja päätöksenteon kokonaisuuden näkökulmasta myös tarkoituksenmukaista. Samalla on toki todettava, että tämän tyyppisin ratkaisuin hyvinvointialueemme johtamis- ja hallintorakenne on verrattain kevyt. Jokaisella täällä kyllä töitä riittää, naurahtaa Kaisa.
Kaisa on toiminut aikanaan Eksoten käynnistymisvaiheessa vähän toista vuotta silloisen kuntayhtymän lakimiehenä. Tästä innostummekin muistelemaan Eksoten aikakauden vahvuuksia ja hyviä puolia: – Koen, että olimme Etelä-Karjalassa edelläkävijöitä jo silloin. Löytyi rohkeutta tehdä uutta, kuten nytkin.
Millaisten asioiden parissa siis teet juuri nyt työtä?
–Alkuvuosi on mennyt uuden toimintaympäristön edellyttämien hallinnollisten toimintamallien rakentamisessa ja uudistamisessa sekä strategisten asioiden edistämisessä. Hyvinvointialue on aidosti uusi organisaatio, jolle olemme halunneet rakentaa omat toimintamallit ihan puhtaalta pöydältä. Työaikaa vievät päätöksentekoon tulevien asioiden valmistelutyöt, toimielinten kokoukset sekä muut tapaamiset luottamushenkilöiden ja organisaation eri toimijoiden kanssa sekä yleinen toimintamallien kehittämistyö. Olen työstä innossani, mutta työtä on hirvittävä määrä. Onneksi vastapainona on hieno ja eteenpäin katsova organisaatio.
Palataanpa sitten vielä ihan alussa mainittuun strategiakyselyyn. Miksi palvelustrategia on tärkeä?
–Mielestäni strategiatyössä jopa varsinaista lopputulosta tärkeämpää on valmisteluvaiheessa käytävä dialogi ja keskustelut. Kaikkien näkemykset ovat nyt toivottuja ja arvokkaita. Tämä dialogi luo pohjan muutokselle, jota palvelustrategia sanoittaa. Kun strategia ohjaa johtamistamme, tavoittelemme sitä, että koko organisaatio ohjautuu tekemään vaikuttavia asioita yhteisesti valittujen tavoitteiden suuntaan, valottaa Kaisa.
–Toivon, että hyvinvointialueemme kehittyy yhtenäiseksi, samaan isoon maaliin pelaavaksi tiimiksi. Ja että toimisimme aiempaakin kokonaisvaltaisemmin asukkaitamme ja asiakkaitamme palvellen. Tärkeää on, että uudet toimintamallit toisivat jokaisen työpäivään vielä nykyistä enemmän työniloa ja ylpeyden tunnetta omasta työstään ja työyhteisöstään.
–Odotan innolla tulevaa ja sitä, kun olemme päässeet määrittelemään strategiamme pohjalta selkeät tavoitteet ja mittarit, joilla pääsemme arviomaan ja kehittämään toimintaamme järjestelmällisesti kohti asetettuja tavoitteita. Lisäksi kutkuttava ajatus on se matka, jota olemme aloittamassa nyt kohti visiotamme Suomen onnellisimmista työntekijöistä.
Kiitos Kaisalle keskustelusta ja toivotamme hänelle lämpimästi menestystä strategia- ja hallintojohtajan virassa!
