Vieras­kynä: Mikä hyvin­voin­tia­lu­eella muuttuu demo­kra­tian ja osal­lis­tu­misen näkökulmasta?

Hyvin­voin­tia­lu­eelle siir­ryt­täessä demo­kra­tian kannalta yksi keskeinen muutos on siinä, että asuk­kaat itse valit­sevat sote- ja pelas­tus­pal­ve­luista vastaavat luot­ta­mus­hen­kilöt. Aikai­semmin kuntayh­ty­mä­mal­lissa kunnat nimit­tivät edus­ta­jansa. Ensim­mäiset alue­vaalit käytiin tammi­kuussa 2022 ja Etelä-Karja­lassa äänioi­keu­te­tuista vain 46,3 prosenttia käytti valtaa äänes­tä­mällä. Löytyy varmasti monta syytä siihen, miksi enem­mistö etelä­kar­ja­lai­sista ei päätynyt vaali­uur­nille. Hyvin­voin­tialue saattaa olla vielä uusi asia kunta­lai­sille ja vaalit käytiin keskellä koronapandemiaa.

Vielä emme tark­kaan tiedä, ketkä vaali­uur­nilla kävivät. Kenen ääni kuului? Kuuluiko eniten sote-palve­luja käyt­tä­neiden ääni vai olivatko nämä hyvä­osaisten vaalit? Tämä selvinnee lopulta oikeus­mi­nis­te­riön teke­mästä vaalitutkimuksesta.

Tärkeää on joka tapauk­sessa huolehtia siitä, että palve­luita eniten käyt­tävät etelä­kar­ja­laiset saavat jatkossa äänensä kuulu­viin hyvin­voin­tia­lueen toiminnassa.

Laki velvoittaa tarjoa­maan asuk­kaille mahdol­li­suuksia osal­listua ja vaikuttaa

Parhail­laan hyvin­voin­tia­lueet pohtivat, millaisia osal­lis­tu­mis­kei­noja ne ottavat käyt­töön. Vaade kehittää asuk­kaiden moni­puo­lisia keinoja osal­listua ja vaikuttaa on kirjattu vahvasti hyvin­voin­tia­lue­la­kiin. Lain mukaan alue­val­tuusto vastaa osal­lis­tu­misen ja vaikut­ta­misen mahdol­li­suuk­sista ja menetelmistä.

Perin­teisiä osal­lis­tu­misen keinoja ovat erilaiset keskus­telu- ja kuule­mis­ti­lai­suudet ja esimer­kiksi mieli­pi­de­ky­selyt. Lakiin on kirjoi­tettu myös aloi­teoi­keus ja mahdol­li­suus kansa­nää­nes­tyk­seen. Lisäksi hyvin­voin­tia­lu­eelle tulee perustaa nuori­so­val­tuusto, vanhus­neu­vosto sekä vammaisneuvosto.

Näiden edellä mainit­tujen lisäksi tarvi­taan help­poja ja vaivat­tomia keinoja ilmaista oma mieli­pide. Tärkeää on löytää eri-ikäi­sille asuk­kaille sopivia tapoja. Touko­kuussa pidet­tiin Ikäih­misten vaikut­ta­mis­päiviä, joissa ikäih­miset perään­kuu­lut­tivat kasvok­kaisten keskus­te­lu­ti­lai­suuk­sien merki­tystä. Nuorille taas voisi löytyä ketteriä digi­taa­lisia mene­telmiä mieli­pi­teiden kartoit­ta­mi­seen. Sopivat mene­telmät löytyvät varmasti parhaiten kysy­mällä tätä asuk­kailta itseltään.

Vies­tin­nällä on iso rooli siinä, että osal­li­suus voi toteutua

Asuk­kaan näkö­kul­masta on tärkeää löytää helposti tietoa meneil­lään olevista asioista ja osal­lis­tu­misen mahdol­li­suuk­sista. Kun ihmiset antavat palau­tetta ja ideoi­taan, on tärkeää kertoa, miten palaut­teet käsi­tel­lään. Usein mieli­pahaa syntyy siitä, jos ei riit­tävän selkeästi kerrota, miten ideoita ja toiveita hyödyn­ne­tään ja mikä niiden rooli on suhteessa päätöksentekoon.

Hyvin­voin­tia­lu­eelle valmis­tel­laan parhail­laan stra­te­giaa, jossa huomioi­daan myös asuk­kaiden osal­lis­tumis- ja vaikut­ta­mis­mah­dol­li­suudet. Stra­te­gian osal­li­suus­oh­jelma esittää osal­lis­tu­misen tavoit­teet, keinot sekä osal­lis­tu­mi­seen liit­tyvän työn orga­ni­soinnin hyvinvointialueella.

Miksi asuk­kaiden osal­li­suu­teen ja syvem­pään demo­kra­tiaan kannattaa panostaa?

Asuk­kaiden osal­lis­tu­minen on demo­kra­tiassa itsei­sarvo. Hyvin­voin­tia­lueilla asuk­kaiden osal­lis­tu­misen arvo liittyy vahvasti myös siitä synty­viin merkit­tä­viin hyötyihin asuk­kaille itsel­leen, hyvin­voin­tia­lu­eelle ja koko yhteis­kun­nalle. Asuk­kaille hyöty syntyy muun muassa siitä, että he saavat parempia palve­luja, kun palve­lujen järjes­täjä kuulee heidän näkö­kul­miaan. Hyvin­voin­tialue puoles­taan saa laajempaa ymmär­rystä päätök­sen­te­konsa tueksi kuun­te­le­malla erilaisia näkö­kulmia. Kysymys on myös pitkälti luot­ta­muk­sesta. Tutki­tusti osal­li­suus myös lisää ihmisten hyvin­vointia ja ehkäisee syrjäytymistä.

Alue­val­tuusto on keskei­sessä roolissa omalla esimer­kil­lään ja sisäi­sellä toimin­ta­kult­tuu­ril­laan johta­massa hyvin­voin­tia­lueen demo­kra­tia­ko­ko­nai­suutta. Hyvä päätök­sen­te­koil­ma­piiri luot­ta­mus­hen­ki­löiden välillä sekä luot­ta­mus­hen­ki­löiden ja viran­hal­ti­joiden välillä heijastuu myön­tei­sesti myös asuk­kai­siin ja henkilöstöön.

Hyvin­voin­tia­lueen toiminta on koko­nai­suus, missä ihmisten väliset yhteis­työ­suh­teet ovat keskei­sessä roolissa. Osal­lis­tu­mi­sessa ja vaikut­ta­mi­sessa kyse on pohjim­mil­taan asuk­kaiden ja päät­tä­jien vuoro­vai­ku­tuk­sesta. Vaikka nyky­päi­vänä kommu­ni­koimme enemmän kuin koskaan, niin silti vali­tet­ta­vasti ihmi­sinä kohtaamme yhä harvemmin.

Hyvin­voin­tia­lu­eella soisin kohtaa­misia ja vuoro­vai­ku­tusta henki­löstön, asuk­kaiden, viran­hal­ti­joiden, päät­tä­jien ja eri sidos­ryh­mien välillä.

Etelä-Karjalan hyvin­voin­tia­lueen muutos­koor­di­naat­tori Heini Maijanen