Pitkään ja hartaasti valmisteltu sote-uudistus etenee nyt varsin hyvin. Asia on ollut enemmän tai vähemmän agendalla yli kymmenen vuotta. Valmistelussa on esiintynyt paljon erilaisia intohimoja parhaasta mallista toteuttaa uudistus. Varmaa on se, että uudistus on pakko tehdä, ja että valittu malli ei ole täydellinen, mutta riittävän hyvä toteutuakseen.
Valtakunnan tasolla uudistuksella tavoitellaan paljon. Riittävät ja riittävän laadukkaat palvelut sekä kulujen nousun hillintä lienevät asian keskiössä. Maakunnat ovat hyvin erilaisessa tilanteessa eri puolella maata. Työikäinen väestö pakkautuu edelleen kasvukeskuksiin ja palvelutarve on monesti suurimmillaan alueilla, jotka menettävät eniten työikäistä väkeä. Kyseessä on suurin hallinnon uudistus maassamme sataan vuoteen ja pelkästään lainsäädäntötyötä asian eteen on tehty vuosikausia. Keskeisiä uusia lakeja ovat muun muassa laki hyvinvointialueesta ja laki hyvinvointialueiden rahoituksesta. Myös hallintolakia on päivitetty uutta tilannetta vastaavaksi.
Etelä-Karjalassa olemme tällä hetkellä tilanteessa, jossa uusi aluevaltuusto on ottanut valmistelun vastuulleen. Uuden hyvinvointialuejohtajan valinta on työn alla, sekä uuden strategian valmistelu tärkeässä vaiheessa. Keskeistä on varmistaa Eksotessa tehtyjen hyvien ratkaisujen ja toimintamallien hyödyntäminen uudella hyvinvointialueella, mutta samalla viedä eteenpäin ja kehittää niitä asioita, jotka eivät nyt toimi toivotulla tavalla.
Palvelutarpeen näkökulmasta edelleen kehittämistä vaativat ainakin tietyt ikäihmisten palvelut. Kaikki haluavat asua ja elää toimintakykyisinä kotona, mutta kun se ei enää onnistu, niin silloin tarvitaan nopeita ja turvallisia ratkaisuja, jossa tuki on riittävää. Samaan aikaan lasten ja nuorten palveluiden tasosta tulisi pitää kiinni, koska hyvät perheiden palvelut ovat suuri veto- ja pitovoimatekijä alueilla. Samoin keskiössä tulee olla työikäisten palvelut, jotta pitkät työurat ovat mahdollisia ja ihmisten työkykyä voidaan tukea ajoissa. Myös työttömyysjaksojen lyhentäminen on tavoitteena tärkeä.
Miten tavoitteisiin päästään kustannustehokkaasti?
Prosessi- ja tiedolla johtaminen ovat onnistumisen keskiössä, samoin hyvä julkisen- ja yksityisen sektorin yhteistyö täydennettynä kolmannella sektorilla. Digitaalisten palvelujen läpimurto on tapahtunut korona-aikana, mutta edelleen voidaan tehdä enemmän.
Henkilöstön hyvinvointi on yhä tärkeämpää näinä aikoina, jolloin kilpailu osaavasta työvoimasta muuttuu koko ajan kovemmaksi. Kokemukseni mukaan rekrytointikin onnistuu yksiköihin, joissa työmäärä on tolkullinen, senioritukea on tarjolla ja yhteisöllisyydestä pidetään huolta. Pohdinta hyvinvointialueiden tehtävistä on myös tärkeää tehdä matkan varrella, ovatko kaikki nykyiset palvelut edelleen hyvinvointialueiden tuottamia, vai voitaisiinko jotain jättää tekemättä tai tuottaa toisin?
Uusia avauksia palveluiden tuottamisesta on noussut esille. Yhtenä näistä ovat kuntoutuspalvelut. Viime hallituskauden aikana valmistunut kuntoutuskomitean mietintö pitää sisällään mielenkiintoisia avauksia kuntoutuspalveluiden järjestämisestä tulevaisuudessa. Kelan kuntoutuspalveluiden osittainen siirto hyvinvointialueille on yksi niistä. Miten se palvelisi kansalaisia suhteessa nykytilanteeseen? Parhaimmillaan tämä voisi vähentää byrokratiaa, jos resurssit olisivat suoraan hyvinvointialueilla ja vältettäisiin nykyisenlainen hakuprosessi Kelan suuntaan. Kuntoutus saataisiin alkamaan nykyistä nopeammin. Tärkeää olisi edelleen varmistaa nykyisen tasoinen resurssi kuntoutuspalveluihin ja toisena kysymyksenä olisi riittävän muutoksenhakuoikeuden varmistaminen myös hyvinvointialueella.
Elämme monestakin syystä mielenkiintoisia aikoja. Uskon, että hyvällä yhteistyöllä maakuntaamme saadaan vahva ja vaikuttava hyvinvointialue!
Hyvää alkavaa kesää kaikille!
Tuomas Yliruka, palvelupäällikkö, työ- ja toimintakyvyn osaamiskeskus, Eksote