Johdon blogissa onko meillä rohkeutta antaa ääni asiakkaalle

Johdon blogissa: Asenne ratkaisee – onko meillä rohkeutta antaa ääni asiakkaalle?

, , ,

Palve­luiden paran­ta­mi­sessa tärkeintä on toimin­ta­kult­tuurin uudis­tu­minen. Meidän on muutet­tava tapo­jamme tehdä asiakas- ja poti­las­työtä. Sama koskee yhtä lailla johta­mista ja esihen­ki­lö­työtä. Julki­sissa palve­luissa on liikut­tavan vahva usko siihen, että raken­teita uudis­ta­malla ratkai­semme hyvin­voin­ti­pal­ve­lujen isot ongelmat. En usko siihen. Sen myönnän, että tarvi­taan kool­taan riit­tävän suuria järjes­täjiä. On hallinto- ja palve­lu­ra­ken­teita, jotka tukevat paremmin monia­laista yhteis­työtä ja sitten on raken­teita, jotka pikem­minkin aset­tavat sille esteitä. Mutta raken­teita uudis­ta­malla ei palve­luja paranneta.

Kysymys on pohjim­mil­taan tavasta kohdata ihmisiä. Otan esimerkin asen­teen voimasta. On ihmisiä, jotka tarvit­si­sivat hoitoa ja palve­luita, mutta eivät niihin hakeudu eivätkä niissä pysy. Ongelmat pahe­nevat ja pahim­mil­laan mene­te­tään ihmis­henkiä ennen­ai­kai­sesti tai ihminen ajautuu ”turhaan” raskaiden erityis­pal­ve­luiden asiak­kaaksi. Iso merkitys on sillä, mikä pohjim­mil­taan määri­tel­lään ongelman juurisyyksi.

Mieti, millaisia ratkai­suja lähdet etsi­mään, kun sanoitat asian seuraavasti:

”Teppo ei ole moti­voi­tunut hoitoon ja palveluihin.”

Entä, jos kään­näm­mekin näkö­kulman seuraavasti:

”Hoitomme ja palve­lumme eivät ole riit­tävän houkut­te­levia, jotta Teppo niihin hakeutuu tai niissä pysyy.”

Ensim­mäi­sessä määrit­te­lyssä vika nähdään yksi­lössä, jälkim­mäi­sessä palve­lu­jär­jes­tel­mässä ja meissä ammattilaisissa.

Palve­lujen houkut­te­le­vaksi teke­mi­sessä kohtaa­mi­sella ja etenkin ensi­koh­taa­mi­sella on äärim­mäisen suuri merkitys:

  • Ihmisen pitää kokea olevansa toivottu asiakas.
  • Ammat­ti­laisen vies­ti­misen pitää olla kaikilla tavoilla toisen ihmisen toiseutta kunnioit­tavaa, arvos­tavaa ja kuuntelevaa.
  • Ammat­ti­lai­selle kuun­telu on tärkeämpää kuin puhu­minen, kysy­minen tärkeämpää kuin tietäminen.
  • Avun saaminen ei saa kestää liian kauan; Se ei voi olla useiden puhe­lin­soit­tojen, jonojen ja lähet­teiden takana. Elämäs­sään hyvin pärjäävät ihmiset selviy­tyvät byro­kra­tia­vii­da­kossa, haavoit­tu­vassa asemassa olevat eivät.

Kun arki hajoaa, ihmisen on saatava kokea, että juuri hänen asiansa ja tilan­teensa on tärkeä ja ainut­laa­tuinen. Ja että hänen ongel­miinsa etsi­tään ammat­ti­laisten kanssa yhdessä ratkai­suja. Ja että häneen luote­taan. Kukaan ei halua tulla sijoi­te­tuksi asiak­kuus­seg­ment­tiin, johon joutu­minen johtaa stan­dar­doi­tuun proses­siin, johon ihmisen elämä sovi­te­taan vaikka väkisin.

Asiak­kaan toiveet ja avun tarpeet selvit­tä­mällä pääs­tään parhaa­seen lopputulokseen

Arjen tuen palve­luissa työs­ken­telyn on aina lähdet­tävä vahvasti asiak­kaan omasta koke­muk­sesta, elämän­ti­lan­teesta, tavoit­teista ja toiveista. Voima­va­raksi on otet­tava mukaan ihmisen luon­nol­linen verkosto. Jos läheis­ver­kostoa ei ole, ihmistä on tuet­tava sellainen raken­ta­maan. Ammat­ti­laisen näkemys tavoit­teista voi perus­tel­lusti olla aivan erilainen kuin asiak­kaan. Ihmisen elämässä ei kuiten­kaan tapahdu muutoksia, ellei muutos lähde hänestä itses­tään. On puhut­tava niistä asioista, jotka ihminen itse kokee tärkeäksi ja joihin hän apua haluaa ja joihin hän on valmis apua vastaanottamaan.

Edellä kuvaa­mani peri­aat­teet ovat ytimessä kovin monen­lai­sissa työme­ne­tel­missä, kuten sosi­aa­li­työn systee­mi­sessä työmal­lissa, psykiat­rian avoimen dialogin hoito­mal­lissa, mielen­ter­veys- ja päih­de­työn psykoe­du­ka­tii­vi­sessa perhe­työssä, toipu­mi­so­rien­taa­tiossa, moti­voi­vassa haas­tat­te­lussa jne.

Olem­mehan sosi­aali- ja tervey­den­huol­lossa kehit­tä­neet jokai­selle ihmisen arjessa pärjää­misen ongel­miin erikois­tu­neelle insti­tuu­tiolle oman tulkin­ta­ke­hyksen, sanaston, kielen ja uudis­ta­mis­oh­jelman. Onhan meillä rohkeutta luopua asian­tun­ti­ja­val­lasta ja antaa tasa­ver­tai­sesti ääni asiak­kaille ja heidän lähei­sil­leen sekä toisille ammattilaisille?

Tiina Kirmanen, aikuisten monia­laisten palve­lujen johtaja, Eksote

Tiina Kirmanen