Etelä-Karjalan hyvin­voin­tia­lueen rakentajat:

Vesa Kultanen
Etelä-Karjalan pelas­tus­lai­toksen turvallisuuskouluttaja

Itse olen seurannut pelas­tus­toimen hallin­to­uu­dis­tuksen etene­mistä osana hyvin­voin­tia­lue­uu­dis­tusta suurella mielen­kiin­nolla, mutta kohtuul­lisen levol­lisin mielin. Oma viite­ke­hyk­seni muodostuu erityi­sesti onnet­to­muuk­sien ehkäisyn sekä verkos­to­yh­teis­työn sekä vies­tinnän osa-alueista. Pelas­tus­toi­messa on toteu­tettu sisäisiä hank­keita sekä verkos­to­maista yhteis­työtä hyvin­voin­tia­lue­uu­dis­tuksen rinnalla. Tähän kehit­tä­mis­työhön osal­lis­tu­minen antoi valmiuksia hyvin­voin­tia­lue­uu­dis­tuksen valmis­te­le­vien työryh­mien työs­ken­te­lyyn. Itsel­leni tulee mieleen muutamia asioita valmis­te­lusta. Ensim­mäi­seksi tulee mieleen edel­li­sellä uudis­tus­kier­rok­sella tehdyn valmis­telun laaduk­kuus. Edel­lisen kalk­ki­vii­voilla pysäy­tetyn uudis­tuksen valmis­te­lu­työssä oli paljon sellaista, jota pystyt­tiin hyödyn­tä­mään tässä nykyi­sessä valmis­te­lussa. Toiseksi tulee mieleen jo toteu­tetut alueel­liset pelas­tus­toimen sekä sosi­aali- ja tervey­den­huollon uudis­tukset, jossa Etelä-Karjalan pelas­tus­laitos ja Etelä-Karjalan sosi­aali- ja terveys­piiri synny­tet­tiin. Meillä on ollut pitkän aikaa yhteinen alue ja yksi kump­pani, jonka kanssa neuvo­tella. Keskei­sesti uudis­tuk­seen osal­lis­tu­neet henkilöt ovat suurim­malta osalta olleet tuttuja. Tämä on ollut merkit­tävä etu, koska meidän ei ole tarvinnut etsiä yhteistyökumppaneita.

Olemme pelas­tus­lai­tok­sella paikal­linen, mutta myös valta­kun­nal­linen vaikuttaja

Pelas­tus­joh­taja Erkki Hokkanen toi hyvin edel­li­sessä 3/2022 uutis­kir­jeessä esiin, mitkä asiat vaikut­tavat tuotet­ta­vaan palve­lu­ta­soon sekä syyn miksi pelas­tus­lai­tokset tekevät tiivistä yhteis­työtä valta­kun­nal­li­sesti Sisä­mi­nis­te­riön ohjauk­sessa. Tämä yhteistyö korostuu ja reali­soituu, kun yhteis­kuntaa uhkaa jokin kriisi, varau­tu­mis­ti­lanne tai riskit reali­soi­tuvat ei-toivo­tulla tavalla. Pelas­tus­toimi varautuu ns. normaa­liai­kana tunnis­tet­tuihin riskeihin ja toimii kun uhka kasvaa. Tämä tiivis yhteistyö pelas­tus­lai­tosten kesken ei ole pois Eksoten ja pelas­tus­lai­toksen väli­sestä yhteis­työstä, eikä vie meitä eri suun­tiin. Pelas­tus­toi­mella on vahva oma brändi ja arvo­pohja. Ihmiset luot­tavat meihin. Tutut ajoneuvot ja tutut virka­puvut turvaavat kansa­laisia myös tule­vai­suu­dessa. Tämä on yhteisen hyvin­voin­tia­lueen toinen tuki­jalka, kokoaan suurempi. Toisen tuki­jalan muodostaa Eksote sosi­aali- ja tervey­den­huollon ammat­ti­tai­toi­sella palve­lu­tuo­tan­nolla. Asia­kas­läh­töi­sesti tuotetut palvelut sekä kehit­tä­mis­toi­minta, joita toteu­te­taan osin yhdessä kuntia sekä kolmatta sektoria unoh­ta­matta, luovat yhteis­työ­mal­leja hyvin­voinnin, terveyden ja turval­li­suuden suotui­sassa kehit­tä­mi­sessä. Valmis­te­lu­vai­heessa tunnis­tet­tiin yhdys­pin­ta­työ­ryh­missä iso joukko palve­lu­tuo­tan­nossa olevia palve­luita, joissa on jo yhteis­työtä tai voidaan aloittaa mata­lalla kynnyk­sellä yhteistyö, eikä se aina vaadi kovin paljon resurs­seja, eikä euro­ja­kaan. Pikemmin on kyseessä toisen orga­ni­saa­tion huomioiminen.

Olemassa oleva toimiva yhteistyö kantaa

Itse olen seurannut yli kymmenen vuotta Eksoten ja pelas­tus­lai­toksen välisen yhteis­työn kehit­ty­mistä onnet­to­muuk­sien ehkäisyn näkö­kul­masta. Eksoten henki­lö­kun­nalle pelas­tus­laitos on toteut­tanut suun­ni­tel­mal­lista turval­li­suus­kou­lu­tusta ympäri Etelä-Karjalaa. Turval­li­suus­kou­lut­ta­jamme ovat sopi­neet Eksoten tarpeiden sekä pelas­tus­lai­toksen resurs­sien mukaan, mitä koulu­te­taan ja mille kohde­ryh­mille. Olemme vuosien saatossa laajen­ta­neet yhteis­työtä sosi­aali- ja tervey­den­huollon oppi­lai­tok­siin. Tavoit­teena on ollut luoda uran alku­päässä jo tiet­tyjä valmiuksia, jotka palve­levat Eksotea työnan­ta­jana henki­löstön tai harjoit­te­li­joiden pereh­dy­tyk­sessä. Turval­li­suus­kou­lu­tuk­semme ovat sisäl­tä­neet pelas­tus­suun­ni­telman jalkau­tusta, turval­li­suus­luen­toja, turval­li­suus­kä­ve­lyjä sekä alkusam­mu­tus­kou­lu­tuksia. Isoim­pana yksit­täi­senä koulu­tus­ko­ko­nai­suu­tena oli K‑sairaalan käyt­töön­ot­toon liit­tyvä turvallisuuskoulutus.

Hanke- ja kehit­tä­mi­syh­teis­työssä olemme yhdessä olleet raken­ta­massa Kotona asumisen turval­li­suus (KAT) koko­nai­suutta. Aluksi hank­keiden kautta luoneet hyviä käytän­töjä, joiden pohjalta on ollut hyvä rakentaa erityi­sesti ikäih­misten turval­li­suutta paran­tavaa verkos­to­maista yhteis­työtä. Mukana kehi­tys­työssä ovat olleet kolmannen sektorin toimijat sekä alueen yliopisto ja ammat­ti­kor­kea­koulu sekä ammat­tio­pisto. Kansa­lai­sille yhteistyö on näkynyt erilai­sissa ylei­sö­ta­pah­tu­missa, turval­li­suus­kou­lu­tuk­sissa ja webi­naa­reissa näin korona-aikana. Ennen koronan alkua Eksoten ennalta ehkäi­sevää työtä teke­vien sekä pelas­tus­lai­toksen turval­li­suus­vies­tinnän henki­löstön kanssa oli hyviä suun­ni­telmia, jotka pääs­tään toteut­ta­maan koronan jälkeen.

Meille tulevan hyvin­voin­tia­lueen henki­lös­tölle lada­taan paineita monesta suun­nasta, mutta on kuitenkin hyvä muistaa, ketä varten me päivit­täin tätä työtä teemme. Olemme etelä­kar­ja­laisia ihmisiä varten. Yhteistä kantavaa pohjaa on hyvä lähteä luomaan, toteut­ta­maan ja kehit­tä­mään yhdessä jo toimi­vien palve­luiden ja yhteis­työ­muo­tojen kautta. Olemme pyrki­neet tuot­ta­maan pelas­tus­lai­tok­sella kansa­lai­sille tuval­li­suuden tunnetta. Eksote on pyrkinyt edis­tä­mään ihmisten hyvin­vointia ja terveyttä. Nyt me tuotamme niitä yhdessä.