Etelä-Karjalan pelastuslaitoksesta ja Eksotesta muodostuva Etelä-Karjalan hyvinvointialue aloittaa vuoden 2023 alusta. Parhaillaan työstetään hyvinvointialueen strategiakokonaisuutta, johon kuuluu hyvinvointialuestrategia, sote-palvelustrategia, pelastustoimen palvelutasopäätös ja muun muassa strategioita toteuttava osallisuusohjelma. Strategian ytimessä on yhteinen tahtotila Etelä-Karjalan hyvinvointialueen tulevaisuudesta – mikä meille on tärkeää ja missä haluamme onnistua. Kevään 2022 aikana strategiakokonaisuutta työstetään eri tavoin yhdessä henkilöstön, asukkaiden, aluevaltuutettujen ja eri yhteistyökumppanien kanssa.
Järjestöjen strategiaillassa tiistaina 19.4.2022 keskusteltiin eteläkarjalaisten järjestöjen kanssa, miten asiat ovat nyt, mitä tulisi parantaa ja miten voidaan yhteistyössä vastata sote-uudistuksen tavoitteisiin.
Tavoitteena on
- edistää asukkaiden hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta ja kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja,
- turvata yhdenvertaiset, saatavat ja saavutettavat palvelut (erityisesti perustasolla)
- vahvistaa asukkaiden osallisuus- ja vaikutusmahdollisuuksia sekä
- vastata yhteiskunnallisten muutosten mukanaan tuomin haasteisiin (mm. väestön ikääntyminen, yksinäisyys, turvattomuus)
Etelä-Karjalan vahvuuksina koettiin järjestöjen aktiivinen ja monipuolinen toiminta sekä välitön ja hyvä yhteistyö niin järjestöjen kesken kuin julkisten toimijoiden kanssa. Maakunnassa on jo olemassa yhteistyötä tukevia rakenteita ja verkostoja, kuten Etelä-Karjalan maakunnallinen järjestöjen kumppanuuspöytä.
Järjestöt toivat esiin, että heillä on suora kontaktipinta asiakkaisiin ja herkkyyttä tunnistaa asiakastarpeita. Järjestöt ovat oman asiakasjoukkonsa asiantuntijoita. Mahdollisuuksina nähtiinkin muun muassa järjestöjen asiantuntemuksen parempi hyödyntäminen ja käyttöönotto sekä järjestöjen mukaan ottaminen palvelupolkujen kehittämiseen ja hoitoketjuajatteluun.
Kehitettävää koettiin olevan tiedottamisessa ja viestinnässä niin kuntien alueella kuin koko hyvinvointialueellakin. Yhteistä alustaa tarvittaisiin järjestötiedon löytymiseen. Mistä asiakas löytää järjestötiedon ja miten palveluohjaus järjestöjen pariin saadaan vahvemmaksi? Järjestöt peräänkuuluttivat asiakas- ja asukaslähtöistä kehittämistä. Järjestöt toimivat erilaisten potilas‑, asiakas- ja asukasryhmien äänitorvena. Järjestöillä on suora kontaktipinta asiakkaisiin ja tunnistavat erilaisia asiakastarpeita.
Lämmin kiitos kaikille 25 tilaisuuteen osallistuneelle järjestötoimijalle hyvästä keskustelusta!
Tilaisuuden materiaalit:
- Hyvinvointialueen valmistelun ajankohtaiset kuulumiset järjestöjen näkökulmasta
- SOSTEn järjestöjen aivoriihiaineisto strategiatyön tukena
- Hyvinvointialueen strategiakokonaisuus
- Tilaisuuden koonti
Lisätietoja:
Heini Maijanen
Muutoskoordinaattori
Etelä-Karjalan hyvinvointialue
p. +358 40 5647145
heini.maijanen@eksote-fi
