naiset kävelevät sillalla kahden tytön kanssa

Johdon blogissa: Turval­linen aikuinen

, , , ,

Olen tullut isovan­hem­maksi tänä vuonna ja sen myötä olen päässyt näke­mään lähie­täi­syy­deltä vauva­per­heen arkea ja tarpeita. Lapsi mullistaa vanhem­piensa elämän, mutta kyllä isovan­hem­muus mullisti myös oman maail­mani aivan täysin: pers­pek­tiivi laajeni — hori­sontti siirtyi tule­vai­suu­teen. Isovan­hem­pana saan rakastaa pientä ihmistä ilman odotuksia ja isoja vastuita. Riittää, että hän on olemassa. Sellai­sena kuin on. 

Paitsi tuo vanhem­pien kokema suuri rakkauden, onnen ja hellyyden tunne, lähem­mäksi ovat tulleet myös uusien vanhem­pien huoli, ajoit­tainen väsymys ja uuden­laiset päätös­tar­peet. Tai se, mitä lapsi­per­heiden palve­luilta odote­taan ja mitä niiltä saa. Olen myös huomannut, miten hyvin nuoret osaavat hyödyntää digi­pal­ve­luja ja sosi­aa­lista mediaa.

Me kaikki tarvit­semme hyväk­syntää ja kannus­tusta. Lapsi tarvitsee sitä enemmän kuin kukaan muu. Kannus­tusta, ihailua, rohkaisua, lohdu­tusta, lähei­syyttä, rajoja, vapautta, turvaa. Tietenkin tämä kaikki pitäisi löytyä siitä läheltä, omasta perheestä. Joskus näin ei kuiten­kaan ole.

Entä jos turval­lista aikuista ei lapsen lähi­pii­ristä löydy?

Jo yksi turval­linen aikuinen riittää tuke­maan lasta ja turvaa­maan kehi­tystä. Jos turval­lista läheistä ei löydy, joudumme viran­omai­sina täyt­tä­mään tuota tehtävää. Sosi­aali- ja tervey­den­huollon kentällä on palve­luja neuvo­lasta ja oppi­las­huollon palve­luista erikois­sai­raan­hoi­toon ja lasten­suo­je­luun. Asian­tun­te­musta, osaa­mista, mene­telmiä, seurantaa ja inter­ven­tioita. Viran­omai­sena emme voi korvata lapsen läheisen rakkauden puutetta, mutta voimme luoda turvaa epäva­kau­teen ja enna­koi­ta­vuutta elämään.  Me voimme myös kysyä lapselta keneen aikui­seen luotat, kenelle voit kertoa murheesi.  Jos sellaista ei löydy, meillä pitää olla valmius sellaista etsiä ja järjestää.

tytöt halaavat toisiaan selät kameraan päin

Vanhem­pien ja lapsen ympä­rillä olevien aikuisten hyvin­voin­nilla on suuri merkitys lapsen hyvin­voin­tiin. Fyysisen, sosi­aa­lisen ja psyyk­kisen toimin­ta­kyvyn yllä­pi­tä­mi­seksi tarvi­taan myös sosi­aali- ja terveys­pal­ve­lujen ulko­puo­lista kenttää. Asuminen, lähi­luonnon moni­puo­li­suus, työl­li­syys, liikun­ta­mah­dol­li­suudet, mahdol­li­suus opis­ke­luun, harras­tuk­siin ja taitei­siin ovat siitä oivia esimerkkejä.

Myös meillä aikui­silla on tarve tulla hyväk­sy­tyksi omana itse­nämme ja olla turvassa. Kaipaamme palau­tetta; huomaa onnis­tu­mi­seni, kannusta kun tulee taka­pakkia, jaa ajatuksia ja tekoja – itke ja naura kanssani.

Jotta jaksaisi huomioida toisten tarpeet, pitää happi­naa­mari nostaa ensin omille kasvoille. Pidä siis huolta itses­täsi. Silloin jaksat huomata myös lapsen.

Koulu­ter­veys­ky­sely selvitti lasten hyvinvointia

Alla poimin­toja vuoden 2021 koulu­ter­veys­ky­selyn tuloksista:

  • Keskus­te­lu­vai­keuksia vanhem­piensa kanssa kokee 3–6 prosenttia etelä­kar­ja­lai­sista lapsista. Osuus on pienempi kuin maas­samme keski­määrin, mutta koskee kuitenkin satoja alueemme lapsia.
  • Vanhemman liial­linen alko­holin käyttö aiheuttaa vaikeuksia 2,3 prosen­tille 4.–5.luokan oppi­laista. Osuus on enemmän kuin maassa keski­määrin. 
  • Kuntoa kohot­tavaa liikuntaa harrastaa alueemme lapsista vain 25 prosenttia. Ylipainoa on jo 16 prosen­tilla lapsista. Tähän tulisi kiin­nittää huomiota, sillä lasten liikunnan puut­teella ja ylipai­nolla voi olla suuri merkitys alueemme terveys­pal­ve­lujen tarpee­seen vuosien päästä kansan­sai­rauk­sien ja toimin­ta­kyvyn heik­ke­ne­misen takia.
  • Päih­de­ko­kei­luja on ollut 6–16 prosen­tilla alueemme lapsista, ikäluo­kasta riip­puen. Luku on hieman vähemmän kuin kansal­li­sesti keski­määrin, mutta kuitenkin pienellä joukolla alai­käisiä on jo selkeä päihderiippuvuus.
  • Ahdis­tu­nei­suutta 8.–9.luokkalaisista koki 16 prosenttia ja yksi­näi­syyttä 14 prosenttia. Molemmat luvut ovat hieman pienempiä kuin kansal­li­sesti keskimäärin. 
  • Riit­tä­västi marjoja, hedelmiä ja kasviksia syö vain 11 prosenttia 8.–9. luokan oppilaista.
  • Viikoit­tain koulu­kiusat­tuna on 6 prosenttia lapsista, kuten koko maassa.

Etelä-Karja­lassa on panos­tettu lasten ja lapsi­per­heiden matalan kynnyksen palveluihin

Alueel­lamme on parempi roko­tus­kat­ta­vuus kuin maassa keski­määrin. Myös koulu­ter­vey­den­hoi­tajan ja kuraat­torin vastaa­no­tolle pääsee paremmin. Lasten- ja nuori­sop­sy­kiat­rian palve­luihin ei ole vuosiin ollut jonoja. Lasten­suo­jelun sijoi­tuksia on muuta maata vähemmän. Kaik­kiaan lasten ja perheiden avopal­ve­luihin on panos­tettu. Muiden lapsi­per­heiden avopal­ve­lujen kuin lasten­suo­jelun avopal­ve­lujen kustan­nukset ovat yli kaksi­ker­taiset kansal­li­seen keskiar­voon verraten. Vastaa­vasti lasten­suo­jelun kustan­nukset ovat selkeästi alle maan keskiarvon. 

koulukuraattori juttelee tytön kanssa

Palve­lun­tarve ei näytä kuiten­kaan vähe­nevän. Poik­keavaa epäso­si­aa­lista käytöstä 4.–5. luokan oppi­lailla on alueel­lamme 5,6 prosen­tilla lapsista — hieman enemmän kuin koko maassa keski­määrin. Lasten hyvin­voinnin pola­ri­soi­tu­minen vaikuttaa edel­leen lisään­tyvän. Suurin osa lapsista voi entistä paremmin, mutta pienelle osalle kasautuu moni­naisia huolia.

Hyvin­voin­tia­lueilla on jatket­tava lasten, nuorten ja vanhem­muuden tuen palve­lujen kehit­tä­mistä laaja-alai­sesti yhteis­työssä kuntien ja järjes­töjen kanssa. Tarvi­taan kaikkia aikuisia: koulujen ja päivä­ko­tien henki­löstöä, harras­tus­toi­minnan aikuisia, suku­laisia, ystäviä, juuri sinua.

Tarja Nylund, perhe­pal­ve­luiden johtaja, Eksote

Tarja Nylund
Tarja Nylund