Kuvassa etualalla Ilkka Lampinen laulaa ja taaempana haitarilla säestää Seppo Äikäs.

Yhteinen tule­vai­suus – Eksoten hyvin­voin­ti­blogi: Kaikuja kulttuurihyvinvointiin

, , ,
Video­pu­he­luiden avulla musiik­kie­si­tyksiä on voitu tarjota koti­hoidon asiak­kaille. Laula­massa Ilkka Lampinen ja säes­tä­mässä Seppo Äikäs. Kuva Tuula Helén.

Taide- ja kult­tuu­ri­toi­minta vaikuttaa ihmisten tervey­teen ja hyvin­voin­tiin. Vaikutus on nime­no­maan ennal­taeh­käi­sevä, mutta toimii myös varsi­naisten sairauk­sien kuntou­tuk­sessa; tutki­mus­tietoa on riit­tä­västi. Taidetta ja kult­tuu­ri­toi­mintaa voi tehdä monella tavalla: teke­mällä itse, osal­lis­tu­malla tapah­tu­miin, seuraa­malla, kuun­te­le­malla, vierai­le­malla ja niin edel­leen.
Kult­tuu­ri­hy­vin­vointi on luon­nol­linen osa kuntien palve­lu­verkkoa ja se muodostuu monia­lai­sesta toimin­nasta. Vuoden 2019 kult­tuu­ri­toi­min­ta­laki säätää kult­tuu­ri­pal­velut kuntien tehtä­väksi.
Kunnan kult­tuu­ri­toi­min­nalla tarkoi­te­taan toimintaa, jolla kunta edistää kult­tuurin ja taiteen teke­mistä, harras­ta­mista, saata­vuutta ja käyttöä sekä taide- ja kult­tuu­ri­kas­va­tusta ja kult­tuu­ri­pe­rintöä. Kunnat laativat myös kulttuurihyvinvointisuunnitelman.

Paran­tava ja terveyttä yllä­pi­tävä vaikutus

Kult­tuuri- ja taide­toi­minta luo yhtei­söl­li­syyttä, joka jo itses­sään luo hyvin­vointia. Osal­li­suus myös parantaa fyysistä hyvin­vointia, sillä osal­lis­tu­minen lisää esimer­kiksi liik­ku­mista ja terveel­listä syömistä. Yhteen­kuu­lu­vuus lisääntyy ja sitä kautta myös sitou­tu­minen paranee. Taide- ja kult­tuu­ri­toi­minta on myös kommu­ni­kaa­tion väline.
Taide koskettaa erityi­sesti ihmisen tunne- ja koke­mus­maa­ilmaa. Eri taiteen­lajit vaikut­tavat ihmi­sissä eri tavalla. Taiteella ei voida mielen­ter­veyden ongelmia ratkaista, mutta sillä voidaan vaikuttaa mielen­ter­vey­teen myön­tei­sesti.
Nykyisin on jo itses­tään selvää, että hoito­lai­tok­sissa ja hoiva­ko­deissa harras­te­taan taide- ja kult­tuu­ri­toi­mintaa. Musiikki eri muodois­saan ja vaik­kapa runot luovat valtavaa sosi­aa­lista pääomaa, rauhoit­tavat ja lievit­tävät kipuja. Tanssi on taidetta, kult­tuuria ja liikuntaa saman­ai­kai­sesti. Tanssin merki­tystä hyvin­voin­tiin on viime aikoina selvi­tetty myös aivotutkimuksessa.

Kaiku­kor­tilla saavutettavuutta

Erin­omainen esimerkki taide- ja kult­tuu­ri­toi­minnan saavut­ta­mi­seksi on Kaiku­kortti. Se on valta­kun­nal­linen kult­tuu­ri­hy­vin­voinnin tuote, joka on käytössä useissa kymme­nissä kunnissa Suomessa. Kaiku­kortti mahdol­listaa sellaisten asia­kas­ryh­mien osal­li­suuden taide- ja kult­tuu­ri­toi­min­taan ja urhei­lu­ta­pah­tu­miin, joiden osal­lis­tu­minen muuten olisi mahdo­tonta pääsy­lip­pujen hank­ki­misen kustan­nusten takia.
Lappeen­ran­nassa kaiku­kortti otet­tiin käyt­töön vuonna 2018. Kaiku­kor­tilla saa maksutta pääsy­lipun tiet­tyihin kult­tuuri- ja liikun­ta­paik­koihin. Kaiku­kortin luovut­ta­mi­sesta vastaavat sosi­aali- ja tervey­den­huollon palve­lu­pis­teet ja järjestöt tiet­tyjen kritee­rien mukaan. Lappeen­ran­nassa ja Imat­ralla kaiku­kortti on käytössä muun muassa museoihin, kaupun­gi­nor­kes­terin konsert­teihin, Teat­teri Imat­raan ja kesä­teat­te­riin sekä sovi­tusti myös kansa­lais­opis­toihin. Paik­ka­kun­ta­koh­taisia eroja palve­lu­va­li­kossa, joihin kaiku­kortti hyväk­sy­tään, tietysti on. Huomat­tavaa on, että kaiku­kor­tilla voi ostaa maksut­tomia pääsy­lip­puja kaik­kien paik­ka­kun­tien kaiku­kort­ti­ta­pah­tu­miin.
Eniten kaiku­korttia ovat käyt­tä­neet työt­tömät, vammaiset, pitkä­ai­kais­työt­tömät ja pitkä­ai­kais­sai­raat sekä mielen­ter­veys­kun­tou­tujat. Kynnys osal­listua itse olisi liian korkea, mutta ryhmässä taide- ja kult­tuu­ri­toi­min­taan lähte­minen on helpompaa. Samalla lisääntyy työhy­vin­voinnin kokemus, koska yhtei­sö­kor­tilla työn­te­kijät pääsevät asiak­kaiden ja asia­kas­ryh­mien mukana kaiku­kort­ti­ta­pah­tu­miin. Ohjaajan mukana sosi­aa­lisia tilan­teita aris­te­levat henkilöt pystyvät turval­li­sesti osallistumaan.

Kaiku­kortti on perus­teltua kehittää maakunnalliseksi

Osal­lis­tu­minen taide- ja kult­tuu­ri­toi­min­taan on moni­ka­na­vaista samaan aikaan: fyysistä, psyyk­kistä, sosi­aa­lista ja käyt­täy­ty­mi­seen vaikut­tavaa, olipa se sitten tanssia, valo­ku­vausta tai muuta osal­lis­tavaa toiminta.
Vuodesta 2014 alkaen olen järjes­tänyt ja saanut olla mukana satojen erilaisten taide- ja kult­tuu­ri­ta­pah­tu­mien järjes­te­lyissä kaikissa Eksoten alueen kunnissa. Tämä on lisännyt omaa tietoi­suut­tani kult­tuu­ri­hy­vin­voinnin merki­tyk­sestä ihmisen koko­nais­hy­vin­voin­tiin.
Korona on viime vuosina estänyt ja rajoit­tanut taide- ja kult­tuu­ri­toi­minnan harjoit­ta­mista. Moniin hoito­lai­tok­siin ei rajoi­tusten takia ole mahdol­lista päästä ja useat esitykset on peruu­tettu tai esityksiä siir­retty vuosilla. Taide- ja kult­tuu­ri­toi­minta on kuitenkin juur­tu­massa sosi­aali- ja tervey­den­huollon raken­tei­siin ja onnis­tuak­seen toiminta tarvitsee yli toimia­lojen ylit­täviä työn­te­ki­jöitä ja vastuu­hen­ki­löitä. Tällä hetkellä taide- ja kult­tuu­ri­toi­mintaa tuote­taan Arjen olohuo­neen puit­teissa.
Mikä taiteessa ja kult­tuu­ri­toi­min­nassa sitten viehättää? Vastaus on lyhyesti ja ytimek­käästi: kauneus!

Tuula Helén 
kult­tuu­ri­hy­vin­voinnin asian­tun­tija Ekso­tessa
sosi­aa­li­työn­te­kijä, psyko­te­ra­peutti (ET)

PS. Kaiku­kor­tista saat lisä­tietoa Eksoten sivuilta: eksote.fi > Terveys­pal­velut > Hyvin­voinnin ja terveyden edis­tä­minen HYTE > Kaikukortti